[1] Tässä laulussa Horatius esittelee rehellisyyden (justitia) ja
kestäväisyyden (constantia) niiksi hyveiksi, jotka sekä yksityisille
että koko Roman valtiolle ovat saattaneet kuolemattoman nimen
jälkimaailmassa; sitävastoin petoksen ja horjuvaisuuden seurauksena
esittelee hän Trojan kurjan perikadon. -- Laulu on nähtävästi tehty
jälkeen v. 27 e.Kr.
[2] S.o. raivo, vimma (furor).
[3] Vrt. Carm. II, 14.
[4] Vrt. Carm. II, 11.
[5] Nim. tämän hyveen (sc. constantia) avulla l. kautta.
[6] Vrt. Carm. I, 3.
[7] Vrt. Carm. I, 3.
[8] Alkukielessä: "arces igneas", tuliset s.o. tähtien valaisemat
l. kiiluvat linnat. -- Etelä-Hämeen kansan kielessä käytetään tämän
käsitteen ilmaisemiseksi sanaa "tähtitarha".
[9] Alkukielessä: "quos inter", anastrofe, pro: "inter quos".
[10] Romalaisilla oli tapana ruokapöydässä sekä juomingeissa maata
longallansa pöydän ääressä.
[11] Alkukielessä: "hac" (sc. arte); siis oikeastaan: tämän hyveen
tähden ansioittuneena j.n.e.
[12] Vrt. Carm. I, 1, 7.
[13] Nim. taivaasen.
[14] Romuluksen nimi, jonka hän jumaloittuna sai; myöskin Augustusta
kutsuttiin tällä nimellä, koska hän oli ikäänkuin Roman toinen
perustaja.
[15] Vrt. Carm. I, 6.
[16] Vrt. Carm. I, 3.
[17] Vrt. Carm. I, 7; II, 1.
[18] Alkukielessä: "gratum", mieluista, mieluisat sanat s.o. myöntyen.
[19] S.o. Paris. Häntä sanotaan "turmiokkaaksi" (fatalis), koska
Trojan oli Kohtalo (Fatum) määrännyt hävitettäväksi; "Riettaaksi",
koska hän oli vietellyt Helenan ja "tuomariksi" (judex), koska
hän Peleuksen ja Thetiin häävieraiden (jumalattarien) välisessä
kultaomenan-riidassa oli tuomarina ja määräsi sen "kauneimmalle"
(Venukselle), josta palkinnoksi sai Helenan. Vrt. Carm. I, 2.
[20] S.o. Helena.
[21] Tarun mukaan Poseidon ja Apollo rakensivat "sovitusta
palkkiosta" Trojan muurit; mutta kun työ oli valmis, kielsi Laomedon
palkkion heiltä ja ajoi uhkauksillansa jumalat kaupungista pois.
[22] S.o. Laomedon kansoinensa.
[23] Nim. rankaistusta saamaan, kostoa kärsimään.
[24] S.o. neitseelliselle.
[25] Vrt. Carm. I, 6, 12.
[26] S.o. Helenan.
[27] S.o. Paris.
[28] S.o. Kreikkalaisia.
[29] Oikeammin: jumalain eripuraisuuden kautta, koska toiset niistä
olivat Akhivilaisten (Kreikkalaisten), toiset Trojalaisten puolella.
[30] S.o. Aeneaan jälkeisen, Romuluksen. Vrt. Carm. I, 2.
[31] S.o. Rhea Sylvia. Vrt. Carm. I, 2.
[32] Nim. Romuluksen.
[33] S.o. Jumalain (Olympoksen) asuntoihin. Vrt. Carm. I, 3.
[34] S.o. Romalaiset, jotka polveutuivat Troialaisista. Vrt. Carm. I,
2.
[35] Alkukielessä: "inultae", pro: "impunes", rankaisematta, ilman
vaaraa.
[36] Vrt. Carm. I, 2.
[37] Nim. Roma.
[38] S.o. Välimeri.
[39] Niilinvirta Egyptissä.
[40] Nim. Roma.
[41] Alkukielessä: "irrepertum", löytämätöntä, keksimätöntä.
[42] Alkukielessä: "sic", siten; selitetty tarkemmin seuraavalla:
"että maa sen kätkee" (cum terra celat).
[43] Alkukielessä: "pluvii rores", s.o. "imbres", vesisateet.
[44] Vrt. Carm. I, 1.
[45] Alkukielessä: "nimium pii" (nim. Trojaa kohtaan) s.o. liiaksi
isänmaansa (Trojan) etua tarkoittaen.
[46] Augustuksella oli aikomus muuttaa valta-istuin Romasta Trojaan.
Tämä tuuma ei näytä runoilijaa miellyttäneen ja sentähden hän asettaa
tässä Junon suuhun nämät uhkaavat lauseet. Myöskin aikaisemmin oli
Caesar ajatellut tehdä valtakunnan pääkaupungiksi joko Trojan tahi
Alexandrian.
[47] Foebus oli Trojalaisten suojelusjumala. Vrt. ed.
[48] Juno oli Argoksen suojelusjumalatar.
[49] Nim. jotka voittaja oli surmannut.
[50] Vrt. Carm. I, 26.