[1] Runoilija ylistää tässä Roman nuorisolle esi-isäin muinaista
sotakuntoa, hyviä tapoja ja pyhää jumalain kunnioittamista, jotka
olivat juuri ne hyveet, joiden avulla Roman valtio oli saavuttanut
mahtavuutensa, vaan jotka runoilijan aikoina olivat jääneet kovin
takapajulle.
[2] Alkukielessä: "puer", poika; nuorukainen, asevelvollinen, joksi
Romalainen tehtiin 17 v. iällä.
[3] Alkukielessä: "eques", ratsastaja, praedikatiivi.
[4] Vrt. Carm. I, 2.
[5] S.o. suurimmissa vaaroissa (in summis periculis).
[6] Nim. vihollisten.
[7] S.o. naima-ikäinen.
[8] Entisen ajan tavan mukaan katselivat vaimot ja lapset kaupunkein
muureilta niiden edustalla tapahtuvia tappeluja.
[9] Alkukielessä: "agminum", tässä sama kuin "belli".
[10] Nim. jonkun ystävällisen, naapurikuninkaan poika.
[11] Vrt. Tyrtaeus (7, 1 ed. Bergk p. 308): Tεϑnάμεvai, γαρ καλόν
εν προμάχοισι πεσόντα ανδρ´ άγαϑον, περί η πατρίδι μαρνάμενον;
sekä meidän Kalevalamme säkeitä:
"Somap' on sotahan kuolla,
Kaunis miekan kalskehesen."
[12] Koska nim. pakenevain polventaipeet ja selkä ovat vihollisiin
päin käännettyinä.
[13] Kuvannoll. sanottu liktoorein vitsakimpuissa olevista kirveistä.
Vrt. Carm. II, 16.
[14] Alkukielessä: "popularis aurae", kansanpuuskan l. suosion.
[15] Alkukielessä: "immeritis mori", litotes, pro: "dignis
immortalitate".
[16] Vrt. Simonides (p. 398 ed. Schneidew): έστι καί αίγας
ακίνδυνον γέρας.
[17] Oikeastaan: "salaisen Cereen" j.n.e. -- Ceres oli Saturnuksen
tytär, Jupiterin ja Pluton sisar, Proserpinan äiti, hedelmällisyyden
ja maanviljelyksen jumalatar, jota kuvaeltiin unikukka käteen.
Myöskin kätki hän vainajain sielut poveensa ja oli niin muodoin
kuolleiden jumalatar. Muutamia vuosia kuningasten karkoittamisen
jälkeen vihittiin hänelle temppeli Romassa. Suuri "Cerealia"-niminen
juhla Huhtikuulla vietettiin sirkus-leikkinensä hänen kunniaksensa.
Häntä palveltiin varsinkin Thessaliassa, Attikassa (Eleusiissa) ja
Siciliassa. -- Erään tarun mukaan ryösti Pluto hänen tyttärensä
Proserpinan. Jupiterilta sai hän luvan lähteä Manalaan hakemaan tätä
takaisin. Mutta Proserpina oli ennättänyt maistaa kranaatti-omenaa,
joten asiasta ei enää tullut mitään. Silloin suostui Ceres siilien,
että Proserpina tuli Pluton puolisoksi ja eli puolen vuotta Manalassa
ja toisen puolen maailmassa. -- Cereen "salainen palvelus" on jäte
muinaisten Pelasgilaisten luonnonuskonnosta. Tätä oli kahta lajia,
nim. Eleusiin "mysteriat" ja Athenan "tesmoforiat". Eleusiin juhlat
taas olivat: suuret, joita vietettiin syksyllä yhdeksän päivää, ja
pienet, joita vietettiin keväällä. Esimiehenä näissä oli aina näiden
perustajan Eumolpuksen jälkeläinen, myöhemmin myös Athenan kuningas
tahi toinen arkhontti, joka piti viran aina kuolemaansa asti. Juhlaa
viettävät käyttivät purpuraviittaa ja päässänsä myrttiseppelettä.
Toimituksina näissä juhlissa olivat: puhdistukset, sovitukset,
uhrit, juhlasaatot, öiset kulut ja uutten jäsenten vihkimiset.
Salaisoppiin kuuluivat etenkin syvälliset kysymykset jumalain ja
ihmisten tilasta keskenänsä sekä sielun tilasta kuoleman jälkeen.
Salaisopin jäseneksi pääsemisen välttämättömänä ehtona oli: puhtaus
ja synnittömyys. Tesmoforiat, joita viettivät ainoastaan vaimot,
kantaen käsivarsillansa vasuja, joissa oli vertauksellisia merkkejä
yhteiskunta- ja perhe-elämästä sekä maanviljelyksestä, olivat
Lokakuussa.
[18] S.o. jota ei ole kyllin kunnioitettu l. palveltu.
[19] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[20] Oikeastaan alkukielen mukaan: yhdistänyt l. liittänyt viattoman
vialliseen.