[1] Kun Syyskuussa v. 30 e.Kr. oli tullut Romaan tieto kuninkatar
Kleopatran itsemurhasta, kehoittaa Horatius toveriansa juhlailemaan
tämän iloisen uutisen johdosta. Laulu on siis ylistyslaulu siitä,
että Roma oli päässyt tästä vaarallisimmasta vihollisestansa. Roma
kyllä kadotti saman itsemurhan kautta triumviri Antoniuksen, joka
sotaretkellä Parthialaisia vastaan v. 35 e.Kr. oli sekautunut
lemmenpauloihin Kleopatran kanssa ja sittemmin aikoi tehdä hänestä
Roman hallitsijattaren, mutta arkatuntoisuudesta, koska hän oli
Roman kansalainen ja naimisissa Augustuksen sisaren Oktavian kanssa,
jättää runoilija tästä mainitsematta. Samalla ylistää runoilija tässä
laulussa Augustusta Roman vallan ja isänmaan pelastajaksi tuosta
uhkaavasta perikadosta.
[2] Tämä on nähtävästi mukailua eräästä Alcaeuksen tekemästä laulusta
Lesbos-saaren itsevaltijaan Myrsiloksen kuoleman johdosta; se alkaa:
Nυv χρή μεϑύσϑην καί τινα προς βίαν πίνην επειδή κατϑανε Μυρσιλος.
(Alcaei fragm. 20 p. 775 ed. Bergk.)
[3] Salilaispapit pitivät Marsin juhlissa loistavia kemuja,
joissa lukemattomia ruokalajia nautittiin. -- Vanhan tavan mukaan
levitettiin tällainen "patja" (pulvinar) rukous- ja kiitosjuhlissa
sekä muissa juhlallisissa atrioissa; tälle asetettiin jumalain pyhät
kalut ja kuvat, seppeleillä kaunisteltuina, ynnä osa uhreista ja
ruokalajeista, jumalia varten.
[4] Vrt. Carm. I, 20.
[5] Romalaisten viinikellari ei ollut tehty maan alle, kuten meidän
kellarimme; se oli tehty aivan tasaiselle maanpinnalle (loco plano),
tavallisesti talon pohjais-puolelle.
[6] Runoilija tarkoittaa tässä niitä kuohilaita (eunuchus), joita oli
Kleopatran seurassa.
[7] S.o. jos Kleopatra Antoniuksen avulla pääsisi sekautumaan Roman
asioihin, niinkuin hän toivoi, niin silloin olisi tasavallan häviö
käsissä.
[8] Nim. Roman kuningasruunua.
[9] Antoniuksen koko laivasto, paitsi yksi, jolla hän pakeni, paloi
poroksi Aktiumin tappelussa v. 31 e.Kr.; Kleopatra taas pakeni omine
laivoinensa, joita kerrotaan olleen kuusikymmentä.
[10] Tätä saatiin Mareotis-järven ympäristöltä, Alexandrian
läheisyydestä.
[11] K. Julius Caesar Oktavianus Augustus. Vrt. Carm. I, 2.
[12] Nim. Kleopatraa.
[13] Caesar oli nim. Aktiumista, Akarnanian luoteiselta niemeltä,
alkanut Kleopatraa ahdistamaan.
[14] Nim. ahdistaa (adurget).
[15] S.o. Thessalian.
[16] Oktavianuksen tarkoitus oli saada Kleopatra elävänä haltuunsa
ja sitten vangittuna kuljettaa hänet loistavassa voittosaatossansa
Romaan.
[17] Alkukielessä: "monstrum, quae". Relatiivipronomini on fem.
suvussa, koska se tarkoittaa Kleopatraa.
[18] S.o. kaukaisia, etäisiä.
[19] Horatius ei näytä asiasta olleen oikein selvillä, koska ei
mainitse Kleopatran pako-yrityksestä mitään. Hän aikoi nim. paeta
Alexandriasta Arabian lahden toiselle puolelle, vaan tuli estetyksi
siten, että arabialaiset polttivat laivaston.
[20] Kun Antonius oli surmannut itsensä, eikä hänen
viehättäväisyytensä vaikuttanut voittajaan suotuisasti, surmasi
Kleopatra itsensä kahden käärmeen myrkyllä.
[21] "Liburnae" (sc. naves) olivat pieniä, nopeasti-kulkevia
kaksisoutuja, saaneet nimensä eräästä Illyrian kansakunnasta, joka
niitä käytti.
[22] S.o. yksityishenkilönä, kuninkaallisen arvonsa menettäneenä.