[1] Laulu on nähtävästi valmistunut siihen juhlaan, joka Aktiumin
tappelun jälkeen, v. 28 e.Kr., vietettiin Romassa ja jolloin Augustus
vihki Palatinus-vuorelle rakentamansa muhkean temppelin Apollon
palvelukseen. Runoilija katsoo kaikki ne maalliset hyvyydet, joita
kansa itsellensä tässä juhlassa Apollolta rukoilee, turhiksi; hän on
tyytyväinen omaan pieneen kohtaloonsa, kunhan vaan runolahjaa riittää
hänellä aina vanhuuteen saakka. (Vrt. Carm. I, 2, 7, 9, 21.)
[2] Alkukielessä: "dedicatum Apollinem", oik. temppelillä
kunnioitetulta Apollolta s.o. Apollolta, jolle temppeli on pyhitetty
l. vihitty.
[3] S.o. nuorta viiniä. -- Uhritoimituksissa käytettiin nimitt.
nuorta viiniä, kun sitä vastoin juotavaksi vanhaa. Vrt. Carm. I, 9,
11.
[4] Sardinia samoin kuin Siciliakin olivat tunnetut
hedelmällisyydestänsä. Niitä kutsuttiinkin siitä syystä "Italian
jyvä-aitoiksi".
[5] S.o. nykyisen Apulian.
[6] Indiasta tuotiin paljo norsunluuta Romaan ylellisyyskapineiden
valmistamista varten.
[7] S.o. Etelä-Latiumia.
[8] Liris saa alkunsa Apenninusvuorilta, läheltä Fucinus-järveä ja
juoksee Marsilaisalueen ja eteläisen Latiumin lävitse Tyrrhenian
mereen.
[9] Alkukielessä: "Calena falce", oik. Kaleen sirpillä j.n.e. Vrt.
Carm. I, 20.
[10] Syriasta (Arabiasta ja Indiasta) tuotiin kallisarvoisia öljyjä
(esim. malobathrum-öljyä μαλόβαϑρος), ja suitsutusaineksia.
[11] Tässä: kaukaisen valtameren ylim.
[12] Latonan poika, Apollo.
[13] Alkukielessä: "senectam", sivumuoto "senectus"-sanasta.
[14] Alkuk. mukaan oikeastaan: "häpeällistä vanhuutta j.n.e."
[15] Oik. kitara; siitä: runolahja.