[1] Runoilija pyytää lyyryänsä, ikäänkuin jotakin jumalatarta,
auttamaan itseänsä uusissa runousyrityksissänsä. Laulu on siis itse
asiassa suora ylistyslaulu lyyrylle ja sen keksijälle.
[2] Tarkoittaa lyyryä.
[3] Nim. vuosia (in plures annos).
[4] S.o. romalainen.
[5] S.o. Alcaeus. Hän oli syntyisin ylimyssuvusta Mytilenan
kaupungista Lesbos-saarella, oli ja vaikutti noin v. 610 e.Kr., oli
etevä valtiomies ja runoilija. Synnyinkaupunkinsa ylimyssukujen
puolesta taisteli hän sekä huiluin että miekoin kansan- ja
hirmuvaltaa vastaan, vaan täytyi sittemmin jalon isänmaallisen
hallitsijan Pittakuksen kourista mennä vähäksi aikaa maanpakoon.
Intohimot näyttävät olleen hänessä vallitsevina. Hänen runoelmistansa
mainittakoon: "Poliitilliset puoluelaulut" (Στασιωτικά), "Juomalaulut"
(Συμποτικά) ja "Lempilaulut" (Έρωτικά).
[6] Nim. palatessansa sotaretkeltä.
[7] Nim. juoma- ja lempilauluissansa. Vrt. Carm. I, 1, 7, 12.
[8] Vrt. Carm. I, 26.
[9] Vrt. Carm. I, 2.
[10] S.o. Amorista l. Kupidosta.
[11] Lykus oli joku Alcaeuksen lemmittyinen.
[12] Vrt. Carm. I, 2. 7, 9, 21.
[13] Vrt. Carm. I, 2,' 15.
[14] Alkukielessä: "testudo", kilpikonna, kilpikonnan kuori; siitä.:
kantele, koska niitä alkuansa valmistettiin kilpikonnan kuorista.