[1] P. Vergilius Maro syntyi Andeen kylässä Mantuan läheisyydessä
v. 70 e.Kr. Etevä runoilija, Augustuksen ja Maecenaan hyvä ystävä.
Hän matkusti, luultavasti v. 22 e.Kr. (keväällä v. 19 e.Kr.?),
Kreikkaan siellä miedommassa ilman-alassa hoitamaan terveyttänsä ja
lopullisesti valmistamaan Aeneis-runoelmaansa; palausmatkallansa
täältä kuoli hän v. 19 e.Kr. joko Tarentumissa tai Brundusiumissa. --
Tälle matkalle runoilija tässä laulussa rukoilee jumalain suojelusta,
esittelee niitä vaaroja, jotka merelläkulkijaa uhkaavat, paheksuu
itse purjehtimisen keksijääkin sekä vihdoin niitä rohkeita yrityksiä,
joilla ihmissuku useinkin tyydyttää himojansa.
[2] S.o. Venus, jota pidettiin myöskin meren ja merikulun
jumalattarena. Vert. Carm. I, 2.
[3] S.o. Kastor ja Pollux, Spartan kuninkaan Tyndareuksen (toisen
tarun mukaan Jupiterin) ja Ledan pojat, Helenan ja Klytaimnestran
veljet, Dioskureiksi kutsutut, kaksoistähtenä merimiesten oppaina.
[4] Aeolus, tuulten kuningas ja jumala, joka hallitsi Aeolian
saarella, pohjaiseen Siciliasta.
[5] Nim. tuulet.
[6] Oik. Daedaluksen poika, joka asettui asumaan Etelä-Italiaan
(Apuliaan); sitten: luodetuuli, joka oli myötäinen Brundusiumista
Kreikkaan purjehtiville.
[7] Nim. Vergiliuksen.
[8] Runoilija kuvailee tässä Vergiliuksen ja hänen omaa keskinäistä
ystävyyttänsä. Vrt. φιλία έστί μία ψφχη έν δυοιν σώμασι.
[9] Tässä kuvann.: rohkeus ja urhollisuus.
[10] S.o. pohjatuulia.
[11] Vrt. Carm. I, 1.
[12] Sadetähtye, seitsemän tähteä Härkä-sikerön päässä, tarun mukaan
Atiaan ja Aithran tyttäret. Niiden nousua (Toukokuulla) ja laskua
seurasivat myrskyt ja rankkasateet.
[13] Alkukielessä: "rabiem Noti", Notuksen raivoa s.o. raivoavaa
Notusta. -- Notus on etelätuuli.
[14] Nyk. Adrian meri.
[15] Itkemättä, rohkealla mielellä.
[16] Epeiruksen luoteinen niemi.
[17] S.o. maata kiertelevä valtameri.
[18] S.o. Prometheus, Epimetheuksen veli, Deukalionin isä. Hän
varasti ihmiskunnalle tulen taivaasta. Rankaistukseksi tästä kahlehti
Jupiter hänet Kaukasus-vuoreen, jossa korppikotka lakkaamatta repi
hänen jälleen-kasvavaa maksaansa. Tästä kärsimyksestä vapautti hänet
vihdoin Herkules.
[19] Runoilija kuvailee tässä ihmisten iän tulleen Prometheuksen
rikoksen tähden lyhyemmäksi.
[20] Daedalus oli kotoisin Athenasta, Ikaruksen isä, muinaisajan
kuuluisa taiteilija. Kretan kuninkaalle Minolle rakensi hän esm.
erään Minotaurus-nimisen hirviön (puoleksi härkä puoleksi ihminen)
talletuspaikaksi niin keinokkaan Labyrintin, että joka kerran sen
sisälle meni, hän ei osannut tulla sieltä ulos. Vihdoin, jouduttuansa
Minon vihoihin, kun hän oli autellut tämän puolisoa ja tytärtä
heidän rakkausseikoissansa, pantiin hän poikinensa vankeuteen,
josta he eivät millään ehdolla päässeet irki. Silloin valmisti hän
itsellensä ynnä pojallensa vahasiivet, niillä pelastaaksensa tuosta
tuskallisesta vankeudesta. Daedalus, joka erään ennen tekemänsä
murhan tähden ei uskaltanut palata isänmaahansa, lensi onnellisesti
Siciliaan, josta sitten myöhemmin tuli Kumaan; mutta Ikarus, joka
lensi liian likelle aurinkoa, sulatti siipensä, putosi Aegaean mereen
ja hukkui. Tämän tapauksen johdosta annettiin Aegaen merelle nimi
"Mare Icarum" eli Ikarian meri ja saarelle, johon hän haudattiin,
"Ikaria".
[21] Herkules oli Jupiterin ja Alkmenan poika, Dejaneiran puoliso,
kuuluisin kreikkalaisista satu-ajan sankareista, eritt. noista
kahdestatoista urotyöstä, joista Horatius tässä käsittelee
viimeistä, Kerberus-koiran noutamista Manalasta (Akheronista)
Eurystheus-kuninkaalle. Hänen kuolemantautinsa alkuperäisenä syynä
kerrotaan olleen eräs Kentauri Nesson antama, itse Herkuleen tappaman
Lernalais-lohikäärmeen verellä myrkytetty vaate, jonka mustasukkainen
Dejaneira oli antanut hänen yllensä, hänen lähtiessänsä Euboean
saareen uhraamaan Jupiterille, vaikka hän sittemmin itse toimitti
itsellensä lopullisen kuoleman tulen avulla Olympos-vuorella.
Kuoleman jälkeen koroitti hänet Jupiter Olympoksen jumalain joukkoon.
Hän sai siellä puolisoksensa nuoruuden jumalattaren Heben, Jupiterin
tyttären, jumalain juomanlaskijan, ja häntä kunnioitettiin sitten
voimanjumalana ja tavarain suojelijana.