ROUVA ARVIK (seisoo jälleen kiihtyneenä).
MARIA (tulee verannalle vasemmalta). Rouva! Pikentti sanoi, että herra
on unohtanut parranajokalunsa. Mitäs me nyt teemme?
ROUVA ARVIK (tuumii hetken). Ei, hänellä on toisetkin. Hän otti ne
mukaansa.
MARIA. Aivan niin! Ne, jotka rouva lahjoitti hänelle. Vai nekö hän
ottikin mukaansa. (Kääntyy mennäkseen).
ROUVA ARVIK. Maria! Hae minun yöpaitani pikkutyttöjen huoneesta. Ja vie
se herran huoneeseen.
MARIA. Kyllä, rouva, (Menee).
ROUVA ARVIK (käy istumaan ja purskahtaa itkuun).
Esirippu.