on aiwan suotawa, että se halu ja ymmärrys, jolla yhteistäkin
hywää mietitään sekä sen eduksi työtä tehdään, waiwaa nähdään ja
kustannuksia kannetaan, meissä wielä paljon enemmin kaswaisi ja
laajalle lewiäisi. Sen suhteen olen minä pian jokaisessa paikassa
hawainnut olewan suuren puutteen, ja jokainen ajattelewa ihminen ja
rakastawa sydän on minun wäitökseni todeksi arwaawa. Jos on jotakin
yhteistä yritystä, joko kartanon aluskunnan, pitäjän, maakunnan, tahi
koko Wiron kansan hywäksi, silloin suurempi joukko neuwottelijoista
enimmiten panee asiata wastaan, pienempi osa sitä puolustaa. Suurempi
osa kysyy aina wielä, mikä hyöty _minulle_ siitä on. Löytyyhän wielä
semmoinenkin lyhytmielisyys, että ainoastaan sitä hyödylliseksi
asiaksi katsotaan, josta woipi kappaleen irroittaa ja taskuhun tahi
suuhun pistää, eli mitä wankkurilla tahi reellä sopii kotiin wiedä,
silmin nähtäwänä, käsin nostettawana. Että kirjastot, apu-rahastot,
koulut ja muut senlaiset owat suuri rahwaan tawara ja kultakaiwos,
sen tietää ainoasti kaksi tusinasta. Semmoisesta kaiwoksesta tosin
kuohuu näkymätöin henkinen tawara, mutta se on kalliimpi kuin raha
tahi muu maallinen tawara. Samassa määrässä kuin kuolematoin henkemme
on ruumista yläwämpi, samassa määrässä on myös kaikki kaunis hengen
ja sydämen tawara maallista tawaraa yläwämpi. _Tämä_ woi elämän
myrskyissä kadota, hengen tawara ei koskaan; hengen tawara on jääwä ja
kestää toiselle puolelle hautaakin, — ja täällä maailman elämässä: jos
tuli on polttanut majamme ja omaisuutemme, tahi jos joku kurja pahan
hengen palwelia on meidät onnettomuuteen langettanut, woimme kuitenkin
Jumalaan luottaen ja urhealla mielellä uudestaan ruweta, ja onnellista
elämää asettaa, jos olemme panneet tallelle maan jotakin omaan päähän
ja omaan sydämeen. Että tämmöinen hengen tawara meidän armaasen
kansaamme kaswaisi, sitä warten tulee paljoa enemmän huolta pitää
hywien koulujen, kirjastojen ja erinäisten seurojen synnyttämisestä,
jotka yhdistetyillä woimilla tarkoittawat yhteistä tahi jotakin
rahwaalle erityistä hyötyä. Arwoisat ja säännöllisellä pohjalla
olewat seurat owat uudella ajalla wäkewimmät rahwaan waurastuttajat.
Jokaisen siwistyneen kansan seassa on tämmöisiä joukottain. Muutamat
seurat owat huoleksensa ottaneet sairasten hoidossa jollakin tapaa
olla awullisina, toiset waiwaisholhouksen paremmalle kannalle
asettamisen; toiset pitäwät huolta hywien kirjateosten, opetus-kirjain
ja sanomalehtien toimittamisesta kansalle. Että erittäinkin wiimeksi
mainittuihin seuroihin joka mies jokaisessa säädyssä woi woimiansa
myöden osaa ottaa ja yhteistä hywää kartuttaa sekä wiimein itsellensä
siitä hyötyä hankkia, saattaisin aiwan selkeäksi tehdä, jos aika sen
nyt myönnyttäisi.
Että semmoisia hyödyllisiä laitoksia, joihin olen wiitannut, woisi
syntyä, siihen on ainoasti yksi asia tarpeellinen: mieli ja ymmärrys
yhteistä hywää miettiä ja sitä kartuttaa. Jossa tämä mieli ja ymmärrys
on wireillä, on joka ajalla ja jokaisessa säädyssä olewa hyödyllinen
kansan jäsen ja waltakunnan alamainen, olkoon hänen aineellinen
tahi warallinen apunsa kuinka wähäinen tahansa. — Autakoon Jumala
meille wast'edes tätä mieltä ja ymmärrystä runsaasti. Antakoon Hän
meidän kaikkien ymmärtää, että kun kansan yhteinen asema, elo ja olo
kohoo paremmalle kannalle, jokaiselle yksityisellenkin sen kautta
tulee osamääränsä onnesta ja ilosta. Jos ruumis on terwe, menestywät
yksityiset jäsenetkin hywästi.
Tämä on minun ensimäinen toiwotukseni. Wapaus ei kiellä meitä tätä
täyttämästä, waan päinwastoin meitä sitä täyttämään käskee.