MARIE, (yksin, sytyttää kynttilän ja sikarinsa koko ajan puhuen): Kyllä
hän minut taas niin pelotti sateenvarjoineen! ihan vielä vapisen! -- --
(polttaa) Oh -- kuinka tämä on ihanaa. Voisin nauraa ja itkeä
yht'aikaa, (yskii ja istuu nojatuoliin), suloiset väreet kulkevat
ruumiissani! Ja nuo savuhäivät nousevat ja laskevat (hengittää). Mikä
nautinto kun kerran saa näin kokonaan antautua, silmät puoli kiini
katselemaan kuinka savuhattarat nousevat kuin kultaiset unelmat
taivasta kohden, ja tuolla savun keskellä miehenikin kuva näyttää
kauniimmalta ja herttaisemmalta -- -- olen aivan juopunut tästä
nautinnosta! (akkunaa avataan hiljalleen) ihanhan hukun siihen
tuntikausiksi!