GASTON, (yksin): Tässä voi kadottaa järkensä! Hän myöntää kaikki
viattomana kuin lumikukka, aivan niinkuin se olisi tavallinen
hyväksytty asia, sitten vielä uhkaa hän hankkia minulle sijaisen -- ja
minä olen mustasukkainen kuin tiikeri! (epätoivoisena) Minä joka olin
sanonut ett'en koskaan olisi. -- Tietysti minä kirjotan hänen äidilleen
ja heti paikalla. (Menee istuaksensa -- mutta pysähtyy) Mutta ensin
miten sen kurjan löytää -- jospa voin salavihkaa äkkiarvaamatta saada
hänet kiini -- jospa voisin -- osoittamatta epäilystä -- -- mutta missä
-- -- (hän katselee ympärilleen).