Illalla asettuivat kaikki sotajoukot leiriin entiselle tappokentälle
isomman varustuksen ympärille. Täällä näkyi taistelukentän kuva
paljaassa todellisuudessaan.
Pitkin, joka taholla oli särjettyjen leikkikalujen lajilla silvottuja
ihmis-ruumiita. Monesta rinnasta, avoimesta haavasta juoksee veri.
Minne katsotkin, on vastassasi verinen silmä, murrettu pääkallo. Sinä
näet maahan painetut, kivussa kammottavaksi tehdyt ihmiskasvot; sen
ruumiissa näet usean painetin tekemiä haavoja.
Varustuksen sisässä ja sen ulko-suojuksessa on häviö suurin. Siellä on
ruumiita läjässä, toinen toisensa päällä, muserrettuina, verisinä,
rikki-ammuttuina. Ulkosuojuksessa oli ainoasti kylmän teräs-aseen
tappamia.
Mutta ei ainoasti kuolleita ole sekaisin ja läjissä kentällä. Löytyi
haavoitettuja, jotka, viimeisien kärsimisiensä kivussa, kuin eivät
saaneet veden-tilkkaa polttavien huultensa kostuttamiseksi, rukoilivat,
että ohimenevät olisivat heitä armahtaneet pistämällä painetin heidän
rintaansa, mutta tämä oli kuitenkin armeliaisuus, jota oli vaikea
osoittaa. -- Eläimet olivat seuranneet ihmistä hänen kurjuuteensa.
Kokien nousta kahdelle tai kolmelle jääneelle jalallensa, kamppailevat
haavoitetut hevoiset, härjät, lampaat ja koiratkin kärsimisiensä
kanssa.
Elleivät tunteemme jo tykkönään ole tylstyneet, tunkee meihin
voittamaton inhon tunne samalla kuin huomaamme todellisen pieneytemme,
voimattomuutemme, kuin huomaamme että olemme ainoasti -- ihmisiä; ja
ainoa ajatus joka pääsee meihin, on: kirous sodalle!
Turkkilaisten häviö, ottamatta lukuun vangittuja, oli 2000 miestä;
näistä melkein kaikki kuolleita. Tserkessiläinen ratsuväki oli
viimeiseen mieheen tau'onnut olemasta.
"Ei ole häpeä antautua niin urhoisalle sotaväelle", sanoi turkkilaisten
päällikkö, ojentaessaan miekkaansa kenraali Gurkolle. "Ja minä",
vastasi hän, "pidän kunnianani, kun olen vanginnut niin miehuullisen
kenraalin."
Wenäläisten häviöt olivat: 18 kuollutta upseeria ja 790 miestä; 99
haavoitettua upseeria (niissä kolme kenraaliakin) ja 2,384 sotamiestä.
21 miestä oli kadonnut. Tarkk'ampujapataljoonista oli suomalainen
kärsinyt enimmin, siinä oli nimittäin 24 miestä kuollutta sekä 5
upseeria ja 94 miestä haavoittunut. -- -- --
Minun asiani ei ole tuomita tapahtuneita seikkoja, mutta tuskin voin
olla sanomatta, että jonka käden viittauksesta tuhansien ihmisten
elämä taikka kuolema riippuu, täytyisi -- -- -- mutta ei, hänen
edesvastauksensa on muutenkin liian suuri, ettei olisi oikein hänen
takallensa laskea kiveä.
Kenraali Gurkoa on jo tarpeeksi arvosteltu Gorni Dubniakin tappelun
johdosta. Kuitenkaan ei hän yksin ollut tapauksien herra. Mutta jos
olisi tarkemmin kaikkia enneseikkoja punnittu, olisi ehkä moni isä
saanut pitää vanhuutensa päivien turvan ja moni äiti saanut likistää
rintaansa vasten rakastetun poikansa, jonka ruumis nyt "Bulgarian
aronurmessa maatuu."