(_Neiti Bernick_ tulee takimmaisesta ovesta vasemmalta.
Soitto kuuluu heikosti kaukaa kadulta.)
NEITI BERNICK. Nyt tulee kulkue; mutta Betty ei ole kotona; minä en
ymmärrä, minne hän --
TUKKUKAUPPIAS RUMMEL. Verhot pois ikkunoista! Tulkaa minua auttamaan,
herra Krap. Ja tekin, herra Sandstad. Synti ja häpeä, että perheen
juuri pitää olla niin hajalla; aivan vasten ohjelmaa.
(Verhot vedetään ikkunain ja oven edestä. Ulkona nähdään
koko katu tulitettuna. Vastapäätä olevan talon seinällä
on suuri kuultoilmoitus, jossa on lauselma: »Eläköön Karsten
Bernick, yhteiskuntamme pylväs!»)
KONSULI BERNICK (väistyy arkana takaisin). Pois nuo kaikki! Minä en
tahdo tätä nähdä! Sammuttakaa, sammuttakaa!
TUKKUKAUPPIAS RUMMEL. Kaikella kunnioituksella, oletko sinä täysissä
järjissäsi?
NEITI BERNICK. Mikä häntä vaivaa, Lona?