JUHANI TÖNNESEN. Niin. Kapteeni lupasi ottaa minut mukaan. Minä
matkustan sinne, sanon minä: minä myön farmini ja järjestän siellä
asiani. Kahden kuukauden kuluttua olen uudestaan täällä.
KONSULI BERNICK. Ja silloin sinä aiot puhua?
JUHANI TÖNNESEN. Silloin saa syyllinen ottaa itse syyn niskoilleen.
KONSULI BERNICK. Unohdatko, että minun täytyy silloin ottaa niskoilleni
sekin, johon minä _en_ ole syyllinen?
JUHANI TÖNNESEN. Kuka se viisitoista vuotta sitten käytti hyväkseen
tuota häpeällistä juorua?
KONSULI BERNICK. Sinä syökset minut epätoivoon! Mutta jos sinä puhut,
niin minä kiellän kaikki! Minä sanon, että se on vaan katalaa
salajuonta minua vastaan; että se on kostoa; että sinä tulit tänne
kiristääksesi minulta rahaa!
NEITI HESSEL. Häpeä, Karsten!
KONSULI BERNICK. Minä olen epätoivoissani, sanon minä; ja minä
taistelen henkeni edestä. Minä kiellän kaikki, kaikki!
JUHANI TÖNNESEN. Minulla on sinun kaksi kirjettäsi. Löysin ne
matka-arkustani muitten papereitten joukosta. Minä luin ne tänä aamuna;
ne ovat tarpeeksi selviä todistuskappaleita.
KONSULI BERNICK. Ja ne sinä aiot näyttää?
JUHANI TÖNNESEN. Jos sitä vaaditaan.
KONSULI BERNICK. Ja kahden kuukauden kuluttua tulet takaisin tänne?
JUHANI TÖNNESEN. Niin toivon. Tuuli on hyvä. Kolmen viikon päästä olen
New-Yorkissa -- ellei »Indian Girl» uppoa.
KONSULI BERNICK (hätkähtäen). Uppoa? Miksi »Indian Girl» uppoaisi?
JUHANI TÖNNESEN. Aivan niin, sitä minäkin.
KONSULI BERNICK (tuskin kuultavasti). Uppoa?
JUHANI TÖNNESEN. Niin, Bernick, nyt siis tiedät, mikä on edessä; saat
koettaa keksiä sillä aikaa keinoja. Hyvästi! Betylle voit sanoa
terveiseni, vaikkei hän ottanutkaan minua vastaan sisaren tavoin. Mutta
Marttaa minä tahdon tavata. Hänen pitää sanoa Dinalle --; hänen pitää
luvata --
(Poistuu takimmaisesta ovesta vasemmalle.)
KONSULI BERNICK (ajatuksissaan). »Indian Girl» --? (Nopeasti.) Lona,
sinun täytyy estää tämä!
NEITI HESSEL. Näet itse, Karsten, -- minulla ei ole enää mitään valtaa
häneen.
(Menee_ Juhanin_ perästä takimmaisesta ovesta vasemmalle.)
KONSULI BERNICK (rauhattomissa ajatuksissa). Uppoa --?
(_Telakkamestari Aune tulee oikealta.)
TELAKKAMESTARI AUNE. Anteeksi, sopiiko konsulille --?
KONSULI BERNICK (käännähtää kiivaasti). Mitä Te tahdotte?
TELAKKAMESTARI AUNE. Pyytää kysyä konsulilta erästä asiaa.
KONSULI BERNICK. Hyvä, joutuin. Mitä aioitte kysyä?
TELAKKAMESTARI AUNE. Aioin kysyä, että onko se varma, -- aivan
peruuttamattoman varma, -- että minä saan eron telakalta, jos »Indian
Girl» ei voisi lähteä huomenna?
KONSULI BERNICK. Mitä nyt? Laivahan _joutuu_ lähtökuntoon.
TELAKKAMESTARI AUNE. Niin, -- se joutuu. Mutta, jos se nyt ei
joutuisikaan, -- saanko silloin eron?
KONSULI BERNICK. Mitä tuollaiset turhat kyselyt hyödyttävät?
TELAKKAMESTARI AUNE. Minä tahtoisin sen niin mielelläni tietää, herra
konsuli. Vastatkaa minulle: saisinko silloin eron?
KONSULI BERNICK. Onko minun tapani pitää sanani vai ei?
TELAKKAMESTARI AUNE. Minä siis huomenna menettäisin aseman, joka
minulla on kotona ja niiden keskuudessa, joille lähinnä kuulun, --
menettäisin vaikutukseni työväen piirissä, -- menettäisin kaiken
tilaisuuden tehdä hyötyä yhteiskunnan alhaisille ja halpa-arvoisille.
KONSULI BERNICK. Aune, siitä asiasta olemme selvillä.
TELAKKAMESTARI AUNE. No, niinpä saa »Indian Girl» lähteä.
(Lyhyt hiljaisuus.)
KONSULI BERNICK. Kuulkaa nyt; minä en voi pitää silmällä kaikkea; en
voi olla vastuunalainen kaikesta; -- Te uskallatte kai vakuuttaa
minulle, että korjaus on suoritettu moitteettomasti?
TELAKKAMESTARI AUNE. Te annoitte minulle liian niukan määräajan, herra
konsuli.
KONSULI BERNICK. Mutta korjaus on tyydyttävä, sanotte?
TELAKKAMESTARI AUNE. Onhan nyt hyvät ilmat ja kesäaika.
(Jälleen hiljaisuus.)
KONSULI BERNICK. Onko Teillä muuta sanottavaa minulle?
TELAKKAMESTARI AUNE. En tiedä muuta, herra konsuli.
KONSULI BERNICK. Siis, -- »Indian Girl» lähtee --.
TELAKKAMESTARI AUNE. Huomenna?
KONSULI BERNICK. Niin.