Nuori pappi veti tytön pois reelingin luota, ja laiva eteni hitaasti
rannasta.
"Minä menen alas -- ei, minä jään kannelle. Minä menen rannalle -- minä
en voi kestää tätä. Ei ole vielä liian myöhäistä. Ei, minä menen perään
katsomaan vettä väylässä."
Sillasta oli päästy, ja satama oli tyhjänä. Lokit leijailivat
ylhäällä seuraten valkoista, kuohuvaa vettä, ja Douglas Head väistyi
väistymistään taaksepäin. Pitkin pitkää rantalinjaa vilkuttivat
matkustajien ystävät hyvästiänsä.
"Tuossa hän on -- sillan päässä! Se on isoisä, hän vilkuttaa
nenäliinallaan! Ettekö näe? Tuo punakirjava puuvillaliina! Jumala
häntä siunatkoon! Kuinka liikuttava hänen pikku lahjansa oli! Hän
on säilyttänyt sitä koko noiden vuosien ajan. Mutta minun silkkinen
nenäliinani on liian kostea -- se ei liehu ollenkaan. Lainatkaa minulle
--. Ah kiitos! Hyvästi! Hyvästi! Hyv -- --."
Tyttö kumartui peräreelingin yli nojaten rintaansa siihen ja vilkutti
nenäliinallaan niin kauan kuin laituria ja ihmisiä rannalla saattoi
nähdä; ja kun ne hävisivät näkyvistä, tuijotti hän maata, kunnes se yhä
enemmän ja enemmän hämärtyi ja suli pilvien kanssa yhteen ja kunnes ei
enää näkynyt mitään tuosta samasta maasta, jota hän oli katsellut joka
päivä koko elämänsä ajan tähän hetkeen saakka.
"Tuo rakas, pikku saari! En minä koskaan huomannut, että se oli niin
kaunis! Ehkä minä olisin voinut olla onnellinen sielläkin, jos vain
olisin koettanut. Jos minulla vain olisi ollut yksikään toveri!
Kuinka hupsu minä olen! Viisi vuotta olen toivonut pääseväni pois
ja rukoillut, ja nyt!... Se on _niin_ kaunis, eikös ole? Aivan kuin
vesilintu! Ja kun on siellä syntynyt... rakas, pikku saari! Ja kaikki
vanhat ihmiset siellä! Heille tulee niin ikävä nyt! Tulenkohan minä
milloinkaan... Minä menen alas. Tuuli käy kylmemmäksi, ja vesi tuolla
perässä saattaa minun silmäni... Hyvästi pikku lintunen! Minä palaan
takaisin -- minä... Niin, älä pelkää, minä..."
Nauru ja vilkas puhe, hilpeä leikillisyys ja tunteellisuus loppuivat
vihdoin nyyhkytykseen, ja tyttö juoksi alas hytin portaita häviten
näkyvistä. John Storm katseli hänen jälkeensä. Nuori pappi oli tuskin
virkkanut sanaakaan, mutta hänen suuret ruskeat silmänsä olivat kosteat.