Tämä on vilpittömässä mielessä kirjoitettu kirja, lukijani. Siinä
ilmoitetaan sinulle heti ensi aluksi, etten sillä ole tavoitellut
mitään muuta kuin kotoista ja yksityistä tarkoitusperää; en ole
siinä lainkaan katsonut sinun hyötyäsi, enkä omaa kunniaani; moiseen
yritykseen eivät voimani riitä. Olen tarkoittanut sen palvelemaan
sukulaisteni ja ystävieni yksityistä mukavuutta, sitä, että he, minut
menetettyään (mikä ennen pitkää tulee tapahtumaan), voisivat siitä
löytää muutamia piirteitä ominaisuuksistani ja mielialoistani, ja
että heissä siten säilyisi ehjempänä ja elävämpänä se kuva, jonka he
ovat saaneet minusta. Jos olisin pyrkinyt etsimään maailman suosiota,
niin olisin koristautunut lainakoroilla: tahdon, että minut siinä
nähdään koruttomassa, luonnollisessa ja jokapäiväisessä olennossani,
ilman mitään etsittyä ja teennäistä; sillä itseäni minä kuvaan.
Vikani, puutteellisuuteni ja luontainen olemukseni ovat siitä selvästi
luettavissa, mikäli julkinen säädyllisyys ei ole sitä estänyt. Jos
siis olisin ollut noiden kansakuntien keskuudessa, joiden sanotaan
vielä elävän ensimmäisten luonnonlakien suloisen vapauden turvissa,
niin vakuutan sinulle, että varsin kernaasti olisin kuvannut itseni
aivan kokonaan ja aivan peittelemättä. Niinpä siis, lukijani, olen itse
kirjani kuvattavana aiheena: sinun ei ole syytä käyttää joutoaikaasi
niin arvottomaan ja turhanpäiväiseen aineeseen tutustuaksesi. Hyvästi
siis! -- Montaignessa maaliskuun 1 päivänä 1580.
1