Se tuli minulle aivan aavistamatta. Isä Mikaelsen toivotti
sydämmellisesti onnea ja rupesi heti sanomaan Bettiä tätiksi. Vaan minä
en voinut yhtyä tuohon leikilliseen puhetapaan, sillä kuka oli siellä
pitävä kaikesta huolta, kun minä olin poissa? Vaan vielä enemmän sain
minä hämmästyä, kun puolen tunnin kuluttua saapui uusi sähkösanoma,
tämmöinen:
"Terve poika, siniset silmät, aivan äitin näköinen, nimeksi
pannaan Fritz. Isä voi asianhaaroihin katsoen hyvin!