Nimismies helpotti joukon uteliaisuutta kertoen sitten miten Matti oli
noutanut päästökirjan avulla, joka piti olla isännän antama,
esteettömyyden todistuksen. Matin isäntä rupesi nauraa-höröttämään.
"E-he-hen minä ole sille antanut päästökirjaa."
"Kas vaan sitä Mattia!"
"Jumaliste! Tässä toissa sunnuntaina vei Luutasen Samppa Matin meidän
joukostamme tupaansa ja siellä viipyi Matti koko illan", kertoi muudan
nuori mies. Kaikki ymmärsivät, mitä hän sillä tarkoitti.
"Jassoo", sanoi nimismies. Pani muistiinsa kertojan nimen, kyselipä
vielä lisääkin. Sitten hän meni uudestaan tutkimaan Sampan emäntää.
Luutasen emäntä kyllä tunnusti Matin heillä käyneen silloin ja silloin,
mutta ei kuolemaksensa sanonut tietävänsä, mitä olivat Sampan kanssa
kamarissa haastelleet. Itki muuten ja sanoi sitäkin, että Samppa oli
jättänyt häntä aivan yksikseen pian tulossa olevan pienen lapsen
kanssa.
Nimismies oli osanottavainen, kyseli yhtä ja toista. Akka vastaili ja
hyvä olikin vastaamaan. Mutta kuulijat rupesivat vähän salaisesti
silmää iskemään ja pitkään emäntää katselemaan: onpa tuo vähän sukkelaa
puhetta! Yht'äkkiä juolahti mieliin: Samppa ei olekaan mennyt hänen
tietämättänsä!...