_juurenniska l. niska_ (collum radicis, rothals), juuren ja varren
raja eli välipaikka.
_lisäjuuri_ (radix adventitia, birot), maassa olevasta varresta
tahi oksasta lähtevä uusi juuri.
_ilmajuuri_ (r. aërea, luftrot), yläällä maasta olevasta kasviosasta
maahan lähtevä lisäjuuri.
_yksiperäinen_ (r. simplex, enkel), joka alkuansa niskasta lähtien
on yhtenä juurena, jos sitte alempana jakauisiki.
_moniperäinen_ (r. multiplex, sammansatt), joka heti alusta on
jakaunut useammaksi osaksi.
_haaraton_ (r. integra, odelad), yksiperäinen juuri, jolla ei ole
varsinaisia haaroja, vaan ainoastaan hapsia (fibrillae,
rottrådar).
_kokonainen_ (r. integerrima, helt och hållet odelad), yksiperäinen
haaraton sekä hapsiton juuri.
_haarova_ (r. ramosa, grenig), kun yksiperäinen emäjuuri jakauu
useammaksi haaraksi ja monasti haaratki uusiksi haaroiksi eli
haarukoiksi. Niin hyvin _haarat_ (rami, grenar) kuin _haarukat_
(ramuli, smågrenar) voivat olla hapsilla tahi _säikeillä_
(fibrae, rottågor) varustetut.
_emäjuuri_ (r. palaris, pålrot), haaraton pystöjuuri ja haarovanki
juuren pystöinen pääosa.
_yksivartinen_ (r. unicaulis, enstjelkig), emäjuuri, josta nousee
ainoastansa yksi varsi.
_monivartinen_ (r. multicaulis, mångstjelkig), josta lähtee
useampaa vartta.
_rihmamainen_ (r. filiformis, trådlik), rihman tahi hienomman
nauhan paksuinen haaraton juuri.
_suikea_ (r. fusiformis, tapplik), keskeltä paksumpi, pitkämäinen,
haaraton.
_suippeneva_ l. _suippo_ (r. conica kägellik), kun niskasta alkain
vähitellen hoikkenee päähän asti.
_naurismoinen_ (r. napiformis, roflik), niskasta pullakka, alempata
hoikalla hännällä eli navalla.
_hapsinen_ (r. fibrillosa l. capillacea, trådig), moniperäinen juuri
hapsimaisilla eri säikeillä.
_tupastava_ (r. caespitosa, tufvig), kun moniperäisen juuren
niskasilmikoista vuosittain kasvaa uusia varsia ja juuria, jotka
entisten kuihtuneitten kanssa kutouvat tuppaaksi eli mättääksi.
_kimputtu_ (r. fasciculata, hopknippad), kun muutamat säikeet heti
varren rajalla ovat myhkyröityneet yhteen tukkuun.
_vuosinainen_ (r. annua l. fugax, enårig), joka yhtenä vuotena
kasvattaa varren, kukat ja siemenet, sitte kuihtuu.
_kaksivuotinen_ (r. biennis l. vivax, tvåårig), joka edellisenä
vuotena tavallisesti ei tee kun varren, toisella kukkii ja
siementyy, sen jälkeen katoaa e.m. nauris.
_monivuotinen_ (r. perennis, mångårig) monta vuotta kestävä joko
vanhalla eli uudisvarrella, e.m. puut, koiruoho.
_mahero_ (r. perennans, öfvervintrande), joka kukkimisen ja
siementymisen jälkeen vielä jonkun vuoden pitkittää kasvuansa.
_rönsyävä_ (r. stolonifera, skottalstrande), kun juuren niskasta
kasvaa lehtivesoja eli rönsyjä (stolones, grenskott) varren
ympäri.
_suomukaulainen_ (r. stipata, fjällkransad), kun juuren niskan
ympäritse on suomumaisia hilseitä.
_karvaniskainen_ (r. comosa, topphårig), kun niskasta lähtee
karvoja tahi sukasia varren alapään ympärille.
_pystöinen l. pytöpystö_ (r. perpendicularis l. verticalis, lodrät),
suoraan alas maahan lähtevä haaraton juuri.
_alaskohtainen_ (r. descendens, nedstigande), pystöhaarainen juuri.
_uloskohtainen_ (r. horizontalis, vågrät), kun juurihaarat leviävät
ulospäin maata pitkin.
_kallas_ (r. obliqua, sned), joka on kallellaan.
_ulottava_ (r. procurrens, utlöpande), pitkä uloskohtainen juuri.
_tihkeä_ (r. compacta, fast), jonka sisus yltä ylensä on yhtä ainetta.
_möyheä_ (r. carnosa, kottig), pehmeä, tursea, lihamainen; e.m.
nauris.
_mehevä_ (r. succosa, saftig), tuore, nesteinen, mantoinen.
_maitias_ (r. lactescens, mjölksaftig), kun leikkaaman jäljestä
tihkuu valkoista tahi muun väristä nestettä.
_puutava_ (r. lignosa, trädartad), sitkeää, puuntapaista ainetta.
_mahkurainen_ (r. tuberosa, knölig), kun juuren haarat tahi säikeet
paikoittain ovat tursuneet pyöreiksi tahi muikulaisiksi kyhmyiksi.
_helminauhainen_ (r. moniliformis, perlbandslik), kun on joka haarassa
useampaa pientä mahkuraa eli nyylää toinen toisensa perästä.
_rippunyyläinen_ (r. filipendula, trådhängande), kun juuren nyylät eli
myhkyrät ovat harvemmassa, ikään kuin ripuksissa.
Muistutus. Muutamilla harvalukuisilla kasveilla on juurensa ei maassa,
vaan vedessä, ja monta kasvia löytyy, jotka ovat toisiin kasveihin
juurtuna. Näitä sanotaan _loiskasveiksi eli loisioiksi_ (plantae
parasiticae, parasiter). Ne ovat kahta laatua, toiset
_varsinaisia_, toiset _epäperäisiä loisioita_. Edelliset itävät
ja juurtuvat niillä kasveilla, joista sitte elävätki, jälkimäiset
nousevat ensin maasta ylös ja tarttuvat vasta myöhemmin pienillä
syylämäisillä juurilla kiinni muihin kasveihin, jonka jälkeen
niiden entinen juuri ja varsi kuoleuvat; elantonsa ne sitte saavat
niiltä toisilta kasveilta.