GREGORY VIGIL EHDOTTELEE

Kello kolmen tienoissa samana iltapäivänä hintelä mies käveli

Worsted Skeynesin lehtokujaa myöten; toisessa kädessään hänellä oli

hattunsa, toisessa pieni ruskea laukku. Hän pysähtyi silloin tällöin

ja veti syvään henkeä, levittäen suoran nenänsä sieraimia. Hänellä

oli jalomuotoinen pää, jonka ohimoilla oli harmahtavia hiuksia.

Hänen vaatteensa olivat väljät, hänen askelensa ripeät. Seistessään

keskellä tietä, vetäen syviä henkäyksiä, kosteat siniset silmät

pilviin tähdättyinä, hän kiinnitti puoleensa kultarintakertun huomion;

se hypähti rhododendronpensaasta häntä katsomaan ja alkoi hänen ohi

mentyään viheltää. Gregory Vigil kääntyi ja puristi humoristisia

huuliaan, ja lukuunottamatta sitä, että häneltä täydellisesti puuttui

kaikki pyylevyys, hän jossakin määrin muistutti tätä lintua, jota

pidetään erikoisen englantilaisena.

Hän kysyi mrs Pendyceä korkealla, sulavalla äänellä, joka oli

hyvin miellyttävä kuulla, ja hänet saatettiin heti valkeaan

aamupäivähuoneeseen.

Mrs Pendyce tervehti häntä sydämellisesti. -- Hänellä oli voimakas

sukulaistunne, kuten usein naisilla, jotka ovat saaneet tottua

miestensä huulilta kuulemaan puheenpartta "Vai niin! _Sinun_ sukuasi!"

"Ymmärräthän, Grig", sanoi hän serkun istuuduttua, "kirjeesi oli varsin

hermostuttava. Hänen pesäeronsa kapteeni Bellew'sta on aiheuttanut

paljon puhetta täällä. Niin, tiedänhän minä, että se on varsin

tavallista sellainen, mutta Horace on niin --! Kaikki kartanonomistajat

ja papit ja kansa ovat aivan samaa maata täällä. Tietysti minä olen

suuresti mieltynyt häneen, hänhän on niin viehättävän näköinen; mutta,

Gregory, hänen miehensä ei todellakaan ole minulle vastenmielinen. Hän

on hurjapää -- mutta sehän on pikemminkin virkistävää; ja tiedäthän,

että minun mielestäni Helen on vähän hänen kaltaisensa siinä suhteessa."

Veri syöksyi Gregory Vigilin otsalle, hän pyyhkäisi tukkaansa ja sanoi:

"Hänen kaltaisensa? Sen miehen kaltainen? Voiko ruusu olla artisokan

kaltainen?"

Mrs Pendyce jatkoi:

"Minusta oli äärettömän hauskaa, kun hän oli täällä. Se oli ensi

kerta sen jälkeen, kun hän poistui The Firsistä. Miten kauan siitä

on? Kaksi vuottako? Mutta, tiedätkö, Grig, Maldenit joutuivat aivan

pois tasapainosta hänen tähtensä. Luuletko, että avioero tosiaan on

välttämätön?"

Herraskartano: Romaani · 第 16 / 43 题