Kuu yli pappilan tanhuan sousi,
naureli sille, kun käyskeli Lassi
kainalon koukussa peli;
Lassikin nauroi ja aidalle nousi,
katseli luttia, silmänsä eli,
heilahti piippu ja massi.
Soitteli Hennalle Hollolan polkkaa,
tahdissa nousivat anturanpohjat,
hanuri puhkaa ja huutaa,
pojat jo riiheltä naukuu ja kolkkaa,
sieltähän lentävi salkoa, luutaa,
vinkuu piiskat ja ohjat.
Lassipa aidalta loikaten kärkäs,
harppasi raitille pellavamaasta,
parkuvan hanurin heitti,
loukkasi jalkansa kantoon ja parkas,
kuu sepä nauroi, kun kasvonsa peitti,
Lassille pappilan haasta!