Mutta kun ei sielläkään löydy, täytyy palata pirttiin takaisin,
valitellen:
"Ei ole hotj soavis hyväseni omih salmojen suojasih voimin
salauvuksennella kuihe paikkasih.
Aivan on soavehih syntysih soavis Spoassusen' hänen soavehuot
soarnan puuvutellun.
Kuihe loatusih alkanen, sammu vartuoni, soavehesta hyväsestäni
jeänehissä soarnan assuntasijasissa soarnan elossella soarnan
armottomina soavehien ilmojen peällä.
Niin äijiksi sammusikseni soarnan loajittautuu soarnan polvuhiset
Tuonelan sammuset.
Niin se alkaa turtivolla vartuollani tuhansin tulikypenyisin
tuisaella [poltella, pistellä tuskaisesti, tuiskaella] tuhmat
miel'alaseni.
Ei ole tuvehen hyväseni tuvehuisie enämpi omissa tunnon
assuntasijasissah näinä päivätuomeksuisina. Ei ni kuillana aikasin
enämpi tunnon koalele omih tunnon assuntasijasih.
Niin alkaa tunnon äijiksi tukelaisikseni [tukalaksi olokseni]
tunnon loajittautuo, kun en voi ni kuihe loatusih aikasieni tunnon
alennella tuhmilta vetysiltä."
Viimein joku itkijää säälien rupeaa häntä lohduttelemaan ja
tyynnyttelemään ja kehoittelee häntä jättämään jo etsintänsä ja itkunsa
ja rauhoittumaan. Itkijä heittäytyy tyynnyttelijän kaulaan ja
valittelee:
"Elköä kiellelköä kieroa varruttani!
Anna mie, kiero vartuoni hotj kierojen vetysieni kera kiran
koalelen ta kiran etshittelen kirahan hyväseni kirahuisie.
En voi vakautella [tyynnytellä] vaimaloita miel'alasieni näinä
päivävarreksuisina, niin vaimalan vartuoni vaimalat seänalaset
vallaiksenteloo [oleskelee] vaimaloijen vetysien valloissa.
Kuihe loatusie rupielen aikasieni vallan alentelomah näissä
valkiesta hyväsestäni jeänehissä vallan assuntasijasissa?
Ei ole ni kuihe valkehuisie vassen valutella [itkien, kyynelin
alennella] vaimaloita miel'alasieni kuillana aikasin."
Vielä seuraavanakin päivänä herähtää valitusvirsi. Aamulla herättyä
muistuu taas mieleen vainajan tyhjä sija, vainajan poissaolo ja ikävä
on taas entisellään ja itkuvirsi valmiina:
"Näihe ikäväisih lienen, inhu vartuoni, ihaloijen ilmojen peältä
innon puutun, kun on kaiken ikäseni piettävät innon polvuhiset
Tuonelan ikäväiset innon alenneltavaisina inhulla vartuollani.
Olen katshahellun, kaiho vartuoni, eikö kaunehen hyväseni kallehuot
kajon koalele omih kajon assuntasijasih.
Jos kuillana aikasin katesijasilta kajon yleneksentelisin, kaiho
vartuoni, ei ole kaunehen hyväseni kallehuisie omissa kajon
assuntasijasissah.
Kaunis hyväseni kun kaikin aikasin huomeueskaunistoisina omilla
kajotyöhysilläh kajon asetteliutu kaihon vartuoni keralla.
Vet, ei ole kajonkana ainusie kertasie yksillä kajotyöhysillä kajon
koalelomassa.
Mie vain, kaiho vartuoni, kaihojen vetysieni keralla koalelen kajon
armottomina kaunehesta hyväsestäni jeänehillä kajon avotyöhysillä.
En voi, kaiho vartuoni, kaunehesta hyväsestäni jeänehien
kannikkastolasien peällä koalella kaihoitta vetysittä, kun ei ole
kaunehen hyväseni kallehuisie yksillä kannikkaverosilla kajonkana
ainusie kertasie.
Kaikki on kaiholla vartuollani kajon prostoisien [huonojen]
kaklussomasien [vaatteiden] täytehiset, kaiken kaunehen ikäseni
piettävät kaihoset kannettavana ["Kun on oikein suuri mielipaha,
niin eivät vaatteetkaan päällä mahu", on tapana sanoa], kun ei ole
kaunehen hyväseni kallehuisie kuillana aikasin omissa kajon
assuntasijasissa koalelomassa.
Ei ole sukie hyväseni yksillä sulavilla suusoviettaisilla suimun
koalelomassa suimunkana ainusie kertasie niistä aijoista soahe
kuin on sukeih syntysih suimun assuteltu.
Jos min kajolliset kaihopaikkaset [mielipahat] kajon loajittautuu,
ei ole kenenkänä kallehuisie vassen kajon kavotella, kun on
kaunehen hyväseni kallehuot kaunis Spoassusen' kallehien ilmojen
peältä kajon puuvutellun kajon yhettömiks.
Ei ole vaimalan vartuoni varsisomasien [vaatteiden] vallan
assuttelijaisie voatejarmantkaisista [vaatekaupoista, markkinoilta
ven. jarmarka = markkinat]. Kuin oli valkie hyväseni valkeijen
ilmojen peällä vallan koalelomassa, niin vallan rikenih kertasih
varsisomasie voakanmaista voatejarmantkaisista voimalalla
vartuollani assutteli.
Kujin rikenih kertasih kuulu hyväseni kuulu ilmojen peällä
oloaikasinah kuulusista kuptshien [kauppiaiden ven. kupets =
kauppias] lauhkasista [kauppapuodeista] kuletteli kaiken
kujillisie kuitusomasie kurjalla vartuollani.
Ei ole niistä aijoista soahe ollun kurjalla vartuollani
kuitusomasien kulettelijaisie.
Aivan se on kurja vartuoni kujin prostoisissa kuitusomasissa
kuleksennellun.
Niistä on kurjalla vartuollani mielistä alenemattomat kaiken kuulu
ikäseni piettävät kurjaset kujin alenneltavaisina."