9. VAKKA, KÄTKYT.

Ensimmäiset elinpäivänsä saa pienokainen viettää _vakassa_, päreistä

punotussa korissa. Isän on laadittava vakka, mutta jos isä ei ole

kotosalla, pyydetään risti-isää taikka isoisää taikka jotakin muuta

sukulaista sen punojaksi. Vierailla ei lapsen vakkaa juuri mielellään

teetetä, sillä jos tekijä sattuu olemaan pahantapainen mies, tulee sen

laatimassa vakassa makaajastakin samanlainen. Nuoret äidit voivat myös

noutaa ensimmäiselle lapselleen kotoaan omalta äidiltään vakan, jossa

tämä on pienoisiaan tuuditellut. Tätä tapaa ei kyllä oikein mielellään

käytetä, siitä kun on seurauksena, että nuorille syntyy enemmän

tyttölapsia. Jos taas lasta nukutetaan lapsen isänäidin vakassa,

saadaan enemmän poikia. Vakkaa ei saa punoa selkä- eikä sydän päreistä,

sillä niistä tulee makuusija "kateellini", niin ettei lapsi kasva, vaan

tehdään se sydän- ja selkäpäreitten välisistä hyvistä, tasaisista

päresuikaleista. Ne, jotka osaavat, kutovat viistopujotusta,

_sipalisteille_, tuohikontin tapaan, ja reunustavat vielä

yläsyrjän kahden puolen tuohinauhalla, jonka ompelevat kiinni

petäjänjuurisiteellä.

Vakassa makuutetaan pientä tavallisesti kuusi viikkoa. Sen jälkeen

vaihdetaan vakka _kätkyeen_, joka on matala neliskulmainen laatikko,

laudoista tehty. Nuorilla taikka hihnoilla ripustetaan se orteen

heilumaan. [Nykyään käytetään jo myöskin lattialla heilutettavia

jalaksellisia kehtoja.] Kätkyt, samoin kuin vakkakin, on tehtävä isän

taikka edellämainittujen sukulaisten. Heiniä taikka olkia käytetään

"perinöissä", patjoissa, pehmikkeinä. Kun lapsi otetaan kätkyestä,

pannaan patjain sisus kuivumaan ja sijaan työnnetään uusia.

Kätkyen jalkapuoleen pistetään kolme kiveä, valkeita tiellä löydettyjä

"sälöjä, joita on ukonpilvistä kirvonnut". Silloin ei kätkyen eläjään

tartu paha. Kun lapsi rupeaa ymmärtämään, "malttamah", sidotaan hihnaan

kätkyen yläpuolelle leluiksi, "kukkasiksi", tiukuja sekä muita helyjä,

mitä sattuu olemaan. Niillä lapsi "kukaisteloo ta viihtyy". Mutta jos

luullaan lapsella olevan _itettäjän_, pitää kätkyeen asettaa hänen

varalleen erikoisia esineitä. Poikalapsen pieluksiin pistetään

verkonkudelma pärepuun sydämestä tehtyine pikkuisine kalvosimineen ja

käpyineen sekä pieni jousipyssy pulikkoineen viritettynä, valmiina

ampumaan. Tyttölapselle taas laitetaan pieni päreestä tehty kuosali

[kehräpuu] värttinöineen ja kuosalin päävaatteineen. Nämä laitetaan

illalla muiden maatessa, ja vielä ripustetaan isän housut, puksut,

pirtin oven yläpuolelle. Kun sitten paha "itettäjä" saapuu, rupeaakin

se aseilla työskentelemään, ja silloin itkettämishomma unohtuu. Kun

itkettäjää näin pidetään kolme yötä muussa toimessa, ei se enää saavu.

Jos pienoinen on otettava mukaan naapuriin taikka työmaille taikka

etemmäksi vierailulle, kuljetetaan häntä makuuvakassa kainalossa. Vielä

puolivuotisenakaan ei uskalleta vakatta kuljetella, kun pelätään, että

nivelet menevät sijoiltaan.

Syntymä, lapsuus ja kuolema: Vienan Karjalan tapoja ja uskomuksia · 第 15 / 34 题