3. Uusi Alankomaa.

Uuden Englannin ja Virginian välille oli jäänyt lavea, asutukselle avoin

maa-alue, joka ulottui Connecticutista pohjosessa Marylandiin etelässä.

16 sataluvun keskipalkoilla oli se vielä yksistään metsästävien

indiaanein hallussa. Mahtavat joet, Hudson, Delaware, Susquehanna,

vyöryttivät vesiään sen lävitse, ja Alleghany-vuorten itäpuolella oli

suuret, hedelmälliset tasangot. Tätäkin edullista rannikkoa pitivät

tietysti Englantilaiset omanaan, ja n.s. Plymouth-seura oli saanut

oikeuden sen asuttamiseen. Mutta sukkelampi kilpaveli oli jo ennättänyt

Plymouth-seuran edelle.

Mainio löytöretkeiliä Henry Hudson oli Hollannin palveluksessa

tutkinut ja kulkenut sitä suurta jokea, joka on saanut pitää hänen

nimensä. Ja tänne, Hudson-joen rannalle, perustivat Hollantilaiset v.

1621 kauppapaikan, nimeltä Fort Orange, johon indiaanit toivat kalliita

turkiksiaan. Viisi vuotta myöhemmin syntyi sitten joen suuhun, sille

pienelle saarelle, jossa New York nyt sijaitsee, hollantilainen

uutiskunta Uusi Amsterdam. Siirtomaa kokonaisuudessaan sai nimekseen

Uusi Alankomaa.

Uuden Amsterdamin sija oli erinomattain edullinen. Meren myrskyiltä

suojelee sen satamaa pitkä ja suuri Long Island (Pitkä saari), ja

kulkuneuvot kaikille suunnille ovat mitä mukavimmat ajatella saattaa.

Pienestä kaupunki-saarestaan, jonka indiaanilainen nimi oli Manhattan,

maksoivat Hollantilaiset alku-asukkaille ostohinnaksi noin

140 Suom. markkaa. -- Minkähän arvoinen se nyt olisi mahtavine

maailman-kaupunkineen?

Ei aikaakaan, ennenkun vähäinen paikkakunta, jossa ens' aluksi oli

ainoastaan kymmenkunta olkikattoista tölliä ja ampumarei'illä varustettu

pieni hirsitalo (blockhouse), rupesi kovasti vaurastumaan väkiluvussa ja

varallisuudessa. Viisaasti kyllä avasivat Hollantilaiset siirtokuntansa

kaikille kansallisuuksille ja uskonnoille. Puritaanit, hugenotit,

katolilaiset, juutalaiset, kaikki saivat esteettömästi asettua maahan.

Mutta maalliset yhteiskunta-olot vaikeuttivat siirtolaisten viihtymistä.

Maaherrat hallitsivat omavaltaisesti, ja kaikki viljelysmaat jaettiin

muutamain vähälukuisten maanomistajain kesken, joiden alustalaisina

varsinaiset maanviljelijät tuskin olivat tavallisia maaorjia paremmat.

Hätätilan uhatessa vallanpitäjät sentähden eivät voineet odottaa mitään

voimallisempaa kannatusta väestön puolelta. Kun siis Englantilaiset,

uusien vanhoja vaatimuksiaan rannikon omistamisesta, v. 1664 lähettivät

laivaston Uuteen Amsterdamiin, joutui koko siirtokunta pitemmittä

mutkitta valloittajan saaliiksi.

Sitä aluetta, joka silloin tuli Englantilaisten omaksi, oli, paitsi

nykyinen valtio New York, myöskin nykyinen New Jersey, jonka niinikään

Hollantilaiset olivat ensiksi asuttaneet, sekä samaten se meille

Suomalaisillekin kallismuistoinen siirtokunta, josta nyt otamme

puhuaksemme, nimittäin:

Amerika, sen löytö, valloitus ja kehitys · 第 27 / 39 题