Lie elämämme aamun unta vain,
jos avaat taikka suljet silmäteräs.
Oon itselleni ihmislapsi eräs,
jot' en ma tunne kesken tuttavain.
Mut' sydäntä, ah, kuunnella ma sain,
ja niinkuin kevät huikaiseva heräs
ja mullan voimat aurinkohon keräs,
niin kypsyi rauha syvä rinnassain.
Oi jumalainen Hyvyys, hymyssäsi
on kevättaivaan ikikuulas sini
ja mullan syvyys sinun povessas!
Sa niinkuin viileä ja hellä käsi.
mun kosket polttavaisiin silmihini
ja tunnen olevani voimakas.