SIIRI. -- että sinä kadut.
TUURE. Ei. Mutta että sinua ei ole kasvatettu köyhän miehen vaimoksi.
SIIRI (_pyyhkien silmiään_). Kyllä, kyllä vain. Kaikki käy hyvin, kun
vain yrittää.
TUURE. Niin, siitä se riippuu.
SIIRI. Jos me esim. lakkaisimme juomasta iltapäivä-kahvia?
TUURE. Ja mitä vielä?
SIIRI (_miettii_). Niin, ja sitten voimme vähän alentaa Liisan palkkaa.
Se on todellakin liian suuri.
TUURE. Ikäänkuin hänen uskollisuuttaan _voisi_ rahalla maksaa! Vai niin,
Siiri, nämä ovat siis sinun taloudenhoitoperiaatteitasi?
SIIRI. Oho, kyllä minä voin vielä muutakin. Kas, sillä tavalla saa rahaa
-- --
TUURE. Ostaakseen --?
SIIRI. Välttämättömiä tarpeita, niin.
TUURE (_syrjään_). Kasvatus! Olisi tosiaankin väärin moittia häntä.
(_Ääneen._) Koko sydämesi riippuu siis kiinni tuossa koreassa hatussa,
lapsonen?
SIIRI. Ei koko sydämeni, muuta kuin pienen pieni sirpale vain.
TUURE. Ja kuinka iloiseksi sinä tulisit, jos saisit toiveesi täytetyksi?
SIIRI. Oo, niin iloiseksi, niin iloiseksi!
TUURE. No niin, olkoon oikein tai väärin. Osta sinä leikkikalusi, lapsi
hyvä. (_Huokaisten._) Minä koetan hankkia rahat.
SIIRI. Sinä rakas, armas jörö-jukka! Mutta onhan se aivan varma!
TUURE. Olenko milloinkaan rikkonut lupaustani?