Ma lemmin sua, vaikka maailmassa
Ei onnetar sois meitä toisilleen;
Mä lemmin sua sodan pauhinassa,
Kun kuolo viljojaan on leikkaamassa
Ja ympärilläin kulkee uhrineen.
Jos Onnetar mun silloin unhottavi
Ja tappelussa saan mä kuolemain,
Sun muistos silloinkin viel' riemastavi
Kun rintain viime kerran huoahtavi:
Ma lemmin sua aina, armahain.