KULLAN LUO KULKEISSA.

Myrsky riehuu, pauhaa —

Pauhatkohon vaan!

Kyllin tyyntä, rauhaa

Kullan luona saan.

Raivoasi en mä,

Tuuli, kuulekaan;

Hellän impyen mä

Luokse riennän vaan.

Synkk' on yö ja musta

Metsä kohisee,

Monta kummitusta

Siellä piileilee.

Huu! nyt sarvipäinen

Tuolla pilkistää —

Turhaan, menninkäinen,

Koetat peljättää!

Yöstä tummeasta

Valo silmiin saa;

Immen ikkunasta

Noin se vilkuttaa.

Metsän tonttunen jo

väistyy tieltä pois —

Joutuisahan ken jo

Kullan luona ois!

Läpi varjostimen

Kenen tuolla nään?

Kullan kuvasimen

Tunnen — oi, on hän! —

Myrsky riehuu, pauhaa —

Pauhatkohon vaan!

Nyt jo tyyntä, rauhaa

Kullan luona saan.

Runoja(#73743) · 第 70 / 130 题