Ken kevätt' ylistämään kyllin riittää?
Nyt Mielikki jo hameen viherjän
Taas pukee ylleen, kukkasia hän
Riemuiten lieve-kaunisteiksi liittää.
Kas, lähteet lehdoissa hopeeta siittää!
Ja puron immet raidan välkkyvän
Kutovat helmaan metsän emännän
Ja linnut laulain kevään tuojaa kiittää.
Nyt mieli talven synkistämä saa
Taas uutta toivoa ja virvoitusta.
Kas kuinka särkyy koteloinen musta,
Ja perho kulta-siivin liihoittaa
Sen sisältä. Niin luonto virkoaa
Nyt kaikkialla talven uinailusta.