Poutaisina pilvet väikkyy
Säteillessä auringon,
Tähkälainein pelto läikkyy,
Joutunut jo vilja on.
Tähkät päätään nyökytellen
Kutsuu luokseen leikkaajaa.
Talkookansa riemuellen
Vainiolle kiiruhtaa.
Sirpit siellä kilvan kapsaa —
Kas mi liike, häile kas!
Oljet katkee, sänki napsaa,
Päätään nostaa kuhilas.
Perttu leikkaa saran viertä,
Hiki otsan kostuttaa,
Hänpä Liisan saareen kiertää —
»Tuokaa venhe — auttakaa!»
Nauru kaikuu pitkin sarkaa,
Liisan posket punastuu —
»Ken nyt auttaa tyttö parkaa?
Perttu vainen — kenpä muu!»
Perttu ilkkuu: »ruuhen sulle
Soudan, aimon palkinnon
Saanen tuosta: totta mulle
Annat suu —». »Vait vallaton!»
Jääkö Liisa saareen, vaiko
Hänet Perttu pelastaa?
Palkintonsa siitä saiko? —
Min' en tiedä. — Arvatkaa! —