Eräässä kuuluisassa loitsussa luetellaan koko joukko erilaisia
syntejä, ja siitä saa selvän kuvan babylonialaisten uskonnollisista ja
eetillisistä käsityksistä. Manaaja huutaa jumalia avuksensa ja kysyy,
mitä synnintekoja sairas tai murheen painama on tehnyt, koska jumalalli
viha ja rangaistus on häntä kohdannut:
»Onko hän pahoittanut jumalansa mielen?
Onko hän kieltänyt myöntämisen tai myöntänyt kieltämisen asemesta?
Onko hän toivonut toisille pahaa tai puhunut väärin?
Onko hän lahjonut tuomaria?
Onko hän kylvänyt vihaa isän ja pojan välille,
äidin ja tyttären välille,
veljesten välille,
ystävysten välille?
Onko hän halveksinut isäänsä ja äitiänsä?
Onko hän käyttänyt vääriä punnuksia
tai vetänyt rajat väärin?
Onko hän tunkeutunut lähimmäisensä huoneeseen,
lyhennellyt lähimmäisensä vaimoa,
vuodattanut lähimmäisensä verta
tai riistänyt lähimmäisensä vaatteet?
Onko hän noussut esimiestänsä vastaan?
Onko hänellä ollut sima kielellä, myrkky mielessä?
Onko hän levittänyt vääriä oppeja?
Onko hän tehnyt saastaisia tekoja
ja toiminut loitsijana ja noitana?
Onko hän ollut kosketuksissa kironalaisen kanssa,
nukkunut kironalaisen vuoteessa,
istunut kironalaisen tuolilla,
syönyt kironalaisen astiasta
tai juonut kironalaisen tuopista?»
Toisessa loitsutekstissä mainitaan sellaisiakin syntejä kuin taimien
nyhtäminen pellolta, kaislan leikkaaminen ruohokosta, lähimmäisensä
kanavan täyttäminen, virran veden pilaaminen ja metsänriistan poikasten
tappaminen.
Egyptiläisten viisausoppien vastineita on myöskin löytynyt Assyriasta
ja Babyloniasta. Tuollainen »siveysopin katekismus», kuten sitä voisi
nimittää, löytyy kahtena kappaleena Assurbanipalin kirjastossa ja yksi
kappale sitä on uusbabylonialaiselta ajalta. Siinä sanotaan muun muassa:
»Älä panettele, vaan puhu hyvää toisista!
Älä puhu pahaa, vaan selitä kaikki parhain päin!
Joka panettelee ja puhuu pahoja sanoja,
hänelle Shamash[153] on kostava.
Älä puhu suusi täydeltä, vaan pidä vaari huulistasi!
Jos olet kiihdyksissä, niin älä puhu heti!
Jos puhut ajattelemattomia, saat sen sitten hyvittää.
Rauhoita siis mielesi ja pidä hampaasi kielesi edessä!
Aamuisin heittäydy maahan kasvoillesi ja huuda jumalaasi.
Silloin sinun voimasi paisuvat.
Jumalan pelko hankkii armon,
uhri antaa menestystä elämässä
ja rukoukset vapahtavat sinut synnin kahleista.»
Edelleen teroitetaan mieleen velvollisuutta pysyä sanassaan, osoittaa
auttavaisuutta alaisiansa kohtaan sekä antaa nälkäisille syömistä ja
janoisille viiniä juotavaksi», sillä »se on otollista Shamashille, ja
hän on hyvän hyvällä palkitseva.»
Assurbanipalin kirjastossa on muitakin kiintoisia viisaudensanoja,
ikävä kyllä katkonaisina paloina. Muun muassa kehoitetaan: »Palkitse
hyvällä vastustajasi, joka sinua vahingoittaa! Jätä kosto jumalan
käteen!»
»Älä ota vaimoksesi koskaan porttoa, temppeliprostituoitua, joka on
vihitty jollekin jumalalle, taikka ilotyttöä. Sillä surun ja tuskan
hetkellä ei hänestä ole lohduttajaksi, ja kun sinua ahdistetaan, hän
asettuu ahdistajaisi puolelle sinua vastaan. Missä hyvänsä tuollainen
nainen astuu kotiisi, se siitä turmeltuu.»
»Kavahda itseäsi petoksesta ja muista salaisista rikoksista, sillä
ennemmin tai myöhemmin ne tulevat ilmi, ja silloin sinut vedetään
niistä tilille.»
»Älä panettele, vaan puhu kaunista lähimmäisestäsi! Älä ota suutasi
täyteen, vaan varo huuliasi, äläkä puhu heti kaikkea, mitä mielessäsi
liikkuu! Jos puhut harkitsematta, saat sitä myöhemmin katua.»
* * * * *
Kokoelman assyrialais-babylonialaisia sananlaskuja Assurbanipalin
kirjasto on myöskin meille pelastanut. Niissä tavataan seuraavan
laatuista elämänviisautta: »Joka sanoo: 'Voi jospa voisin hänelle
kostaa ja kostaa monenkertaisesti!' hän ammentaa kaivosta, jossa ei ole
vettä, ja hieroo ihoa käyttämättä voidetta.» — »Vieraassa kaupungissa
tulee työmiehestä herra.» »Ken on nälkään kuolemaisillaan, häntä ei
ruoki hopeata täynnä oleva arkku eikä lipas, joka on täynnänsä kultaa.»
— »Huono siemen ei idä.» — »Juopunut on yhtä voimakas kuin mato.» —
»Sinä menit ja anastit vihamiehesi pellon; nyt hän tulee ja ottaa sinun
peltosi», joka vastaa suunnilleen: »Vuoroin vieraissa käydään.» — »Ei
savua ilman tulta», sanomme me. Babylonialainen kysyy: »Kuka tulee
raskaaksi ilman siitosta?» tai »Kuka voi lihoa syömättä?»
Lopuksi muutamia ytimekkäitä lauseita assyrialais-babylonialaisesta
kirjallisuudesta:
»Pelkää jumalaa, kunnioita kuningasta!»
tai:
»Oikea ystävä muistaa senkin, joka hänet unohtaa»,
ja lopuksi:
»Palkitse hyvällä se, joka sinulle pahaa tekee!»
Kirjallisuutta:
Martin Jäger, Assyrische Räthsel und Sprüchwörter (Delitzsch — Haupt,
Beiträge zur Assyrologie II).