Korkealle yli kaikkien muiden vanhemman ajan Babylonian
hallitsijapersoonallisuuksien kohoaa _Sargonn I_:n hahmo. Hänen
onnistui yhdistää koko Babylonia valtikkansa alle ja hän laajensi
valtakuntansa rajoja kaikkiin ilmansuuntiin. Etelään hän kulki aina
Persian lahdelle, missä »hän pesi aseensa puhtaiksi meren vedessä».
Luoteeseen hän johti sotajoukkonsa »Setrimetsään», s.o. Libanoniin,
pitäisipä hänen purjehtineen yli merenkin ja saapuneen Kypros saarelle.
Jos tämä on totta, niin hän on varmasti käyttänyt ulkomaalaisia
merimiehiä, sillä babylonialaiset ja assyrialaiset itse tunsivat pyhää
kauhua märkää elementtiä kohtaan. Kun Assyrian kuningas Sanherib
myöhemmin uskaltautui lyhyeen matkaan yli Persian lahden, juhlittiin
tätä rohkeata yritystä niin kuulumattomana, että ainoastaan oikeat
maamyyrät voivat sellaisesta aiheesta johtua moiseen ylenmääräiseen
juhlailuun. Sargonin elämän historiaa, joka päättyi noin 2 600 vuotta
e.Kr., kaunisteltiin taruissa satumaisin piirtein. Hänen elämän
näyttämölle ilmestymisensä muistuttaa perimätiedon mukaan hyvin paljon
pikku Mooseksen syntymää. Hänen äitinsä oli ollut papitar, ja kun
tässä asemassa olevan naisen ei sopinut tuottaa lapsia maailmaan, »hän
pani hänet kaislakoriin,[120] jonka hän tiivisti maapihkalla ja jätti
hänet virran vietäväksi.» Tämä oli Itämailla tuohon aikaan tavallinen
tapa suoriutua epämieluisista pienokaisista. Voitiin myöskin panna
heidät heitteelle erämaahan tai vuoristoon tai jättää heidät koirain ja
korppien ruoaksi. Virta kuljetti kumminkin pienokaisen hyväntahtoisen
miehen luo, joka oli noutamassa vettä joesta, ja hänen talossaan sai
lapsi varttua mieheksi.
Mahtava valloittaja oli myöskin _Naramsin_. Vanhan
voitto-piirtokirjoituksen mukaan, joka kumminkin on liioiteltu, hän
voitti 17 kuninkaan liittoutuman, jolla oli lähes 100 000 sotilasta.
Hänen suurimpana mainetyönään pidettiin Maganin maan valloitusta. Minkä
vuoksi? Sen vuoksi, että tämä maa oli vuoristoa ja antoi siis tuotetta,
joka oli hyvin haluttua Babylonian vähäkivisessä tasankomaassa,
nimittäin kiveä. Maganista saatiin mustaa dioriittia, josta joukko
babylonialaisia kuvapatsaita ja maljakoita on tehty. Maganilla
babylonialaiset tarkoittivat luultavasti sitä osaa Arabian niemimaata,
joka oli heidän oman maansa rajalla.