Olemme nyt seuranneet Niilinkansan kohtaloita sitten, kuningas
Meneksen aikojen. Mutta Egyptin historian alkaminen Meneksestä on
suunnilleen samaa, kuin jos alkaisimme Suomen historian ensimmäisestä
ristiretkestä.[118] Jo Meneksen aikana egyptiläiset olivat suorittaneet
pitkän taipaleen sivistyksen tiellä. Valtiojärjestys, uskonto,
kirjallisuus ja taide olivat jo saavuttaneet niin korkean kannan, että
sen edellä on täytynyt olla pitkä, vuosituhansia kestänyt kehitysaika.
Mutta missä ovat tämän esihistoriallisen kehitysjakson todistukset? Ne
pysyivät kauan kätkössä tutkijan silmältä. Gizen pyramidijättiläiset,
käyttääksemme Masperon sanoja, peittivät meiltä näköalan omasta
ajastamme noihin alkuaikoihin. Vasta 1890-luvulla alkoi Egyptin
nuoremman kivikauden esineitä tulla päivänvaloon, ja myöhemmin on
kerätty eri asuin- ja hautapaikoilta yhä suurempia määriä tuon
aikakauden työaseita ja talouskaluja. Aivan erikoisen merkityksen
saivat ne suuret erityyppisten saviastioiden kokoelmat, joita
tiedemiehet saivat kootuksi. Sillä järjestämällä ne jatkuvaan
kehityssarjaan päästiin selville ei yksin niiden keskinäisistä
ikäsuhteista, vaan myöskin määrätyn saviastiatyypin kanssa
samanaikaisesti löytyneiden muiden esineiden suhteellisesta iästä.
Sillä tavoin saatiin aikaan täällä, kuten esihistoriallista Kreikkaakin
varten, kivikautiset aikamääräykset, jotka vastaavat Pohjolan
erityisiin piikivikaluihin pohjautuvaa aikamäärittelyä.
Mutta kuinka tämä on ollut mahdollista? Koska esihistorialliset
egyptiläiset saviastiat melkein kaikki ovat hautalöytöjä, niin kaikki
mahdolliset syyt viittaavat siihen, että ne astiat ovat vanhimpia,
jotka vielä ovat käyttökelpoisia. Sitä mukaa kuin ne siirtyvät pelkiksi
hautaesineiksi, ne kapenevat yhä ja menettävät kaiken käytöllisen
arvonsa. Kiintoisaa on myöskin nähdä, miten astiain sisältö seuraa
tätä muutosta. Vanhimmat saviastiat ovat täynnä rasvaisia, hyvän
hajuista massaa, luultavasti jotakin kuolleelle tarkoitettua voidetta.
Vähän uudemmissa astioissa tämä voide — tai mitä se nyt lienee — on
ohuen maakuoren peittämä, luultavasti sisällön suojaksi. Mutta kuta
nuoremmiksi astiat käyvät, sitä enemmän maakerros kasvaa voiteen
kustannuksella, ja kaikkein myöhäisimmissä astioissa sisällön arvokkain
osa on kokonaan vaihtunut maaksi. »Kuolleet ovat», Lugn sanoo, »kuten
tunnettua herkkäuskoisia ja pitävät usein hyvänänsä jäljittelyjä».
Se jakso Niilinmaan esihistoriallista kautta, josta meidän päivinämme
on saatu tietoa, osoittaa kuitenkin jo korkeaa kehitystä. Egyptiläiset
piikivi-esineet ovat täydellisimpiä, mitä mikään kansa sitä lajia on
tuottanut. Niiden perästä seuraavat arvossa lähinnä skandinavialaiset
kivikauden esineet. Äärimmäisen hienosti hiotut, ohuet ja terävät
egyptiläiset piikivi-veitset todistavat korkealle kehitettyä
työtaituruutta. Ja vielä enemmän täytyy ihailla sitä kärsivällisyyttä,
millä tämä kansa kykeni mitä kovimmista kiven järkäleistä valmistamaan
vesipulloja ensiksi ulkoapäin ne ympäriinsä tahkoamalla ja
kiilloittamalla ja sitten kiviasein hiekan avulla poraamalla ne, kunnes
seinämät tulivat kohtalaisen ja tasasuhtaisen ohuiksi. Puolittain
läpinäkyvästä alabasterista, jota Egyptissä oli runsaasti, egyptiläiset
jo silloin tekivät mitä kauneimpia maljakoita ja muita talousesineitä.
Huomattavan monet tämän ajan löydöistä ovat norsunluusta tehtyjä
työvälineitä ja aseita. Elefantteja oli nimittäin runsaasti Egyptissä
siihen aikaan. Ylipäänsä vanhat egyptiläiset panivat paljon huolta
siihen, että esineet saivat taiteellisen leiman. He koristivat niitä
kernaasti eläinten kuvilla, jotka usein ovat merkillisen hyvin luonnon
mukaan tehtyjä. Jo tällöin egyptiläisessä taiteessa on piirteitä, jotka
tulivat luonteenomaisiksi historialliselle ajalle.
* * * * *
Ehtimiseen on siten auennut uusia perspektiivejä taaksepäin
Niilinmaan sivistyskehitykseen. Mutta ne valtavat ajanjaksot, joiden
on täytynyt kulua, ennenkuin sikäläiset ihmiset pääsivät nuoremman
kivikauden korkealle tasolle, ne ovat yhäkin melkein läpinäkymättömän
pimeyden peitossa. Vanhemmalta kivikaudelta on säilynyt vain harvoja
egyptiläisiä kiviesineitä.