Vieras vitsalta tuleepi,
Kestikievari kysyypi:
Mihinkä menossa miehet,
Kunne herrat kulkemassa?
Onko käypä ruunun käsky,
Vai onko oma asia?
"Pankate paras hevonen,
Antakate aika ruuna;
Ei kestä keväinen varsa,
Kukas tammoja takaisi?"
Siitte tielle tultuansa
Jopa naukui nahkasiima
Varustettu varren päähän,
Jolla ruunat ruoskitahan,
Orihit opetetahan,
Tammat teh'ään taitaviksi.
Hollimiehet haastoi silloin:
"Onko luojalta luvattu,
Esivallalta vapaus
Kulkea sillä kurilla?
Mitäs Jaakoppi Juteini,
Herra Sihteeri sanoopi
Pirun pilkkoja puhuvan,
Viiksarin viheltelevän?
Mik' on mahti maalimassa
Varsin taipunut tavaksi,
Ettei huoli huonot herrat,
Jos hetken hevonen seisoi
Talvisella tantereella,
Eli heinähelle heillä
Paarman aikana parassa?
Itse suutansa sukivat,
Vielä viipyvät sisällä,
Viimein viskaaksen rekeensä,
Eli käyvät kärryihinsä,
Kyllä se kylän välillä,
Maksetahan matkan päällä,
Naukumalla nahkasiiman,
Ongen siiman oikomalla
Kunnon kutsarin käsissä."
Kettu koiralta kysyypi:
"Kumpi kuolema parempi,
Kumpi helpompi hevolle:
Tuoko koivunen kurikka,
Vaiko piiska pitkäsiima?"
Koira vastaapi ketulle:
"Yhtä se sulle tekeepi,
Kuoli se kummin tahansa,
Kosk' ei tuosta korpit huoli,
Saa se silmän kummaltakin."
Ei sanat Savosta puutu,
Ei Savo sanoihin suutu.
Talonpoika tappoi tamman
Sill' oil koivunen kurikka;
Herralta hevonen kuoli
Nahkasiiman naukumalla,
Kulkemalla kuuden virstan.
Vähänkös väliste saavat
Hollimiehet hoijakkata?
Niskatalkkunat tapaavat,
Kun ne kuskiksi rupeevat,
Ottelevat ohjaksia.
Silloin kulki kumma herra,
Se pyys' ongella oritta:
Sai se ongella orihin,
Orihin ja oivallisen,
Eikä tarvinnut täkyä.
Pojat portilla puhuivat,
Kartanolla kalkuttivat:
Ei hyvä hyl'yksi jou'a,
Vaikka on vahinko tullut,
Kaikki korjata pitääpi,
Mikä kelpaapi kaluksi,
Nahka nylkeä sel'ästä,
Siitä suutari tekeepi
Kauppakengät kelvolliset,
Jotka ostaapi ajaja
Kestingissä käy'äksensä,
Saisipa samati vielä
Satul'maakari satulan,
Elikkä oriillen ohjat,
Taikka päitet tamman päähän
Kampamiehelle kaviat,
Harjajouhet jouhikkaiksi.
Hännästä hyvän tekivät
Muinoin ukkomustalaiset
Ongen siiman oivallisen,
Avullisen ahvennuoran;
Rasva laukun voiteheksi,
Vuokkiniemen vutjanoille,
Lihan saavat linnut syy'ä,
Koira karvat päästä vie'ä,
Maksa ja keuh'ot ketulle,
Suolet surmaksi susille,
Luista ei mitään lukua.