5. Leppävirran kirkon palosta.

Sanoma Savosta kuului,

Leppävirralta levesi,

Yli Suomen suuri itku,

Vaikia valitusääni,

Koska päivä päälle joutui

Toinen toistakymmenensi

Heinäkuussa heltiässä.

Siell' on pitkänen pitänyt

Vaarallista valkiata,

Eli selvemmin sanottu:

Julkinen Jumalan voima

Salli aivan sammumata

Tulemaan tulikeräsen

Tauvota tapulin päälle

Josta liekkiä levesi,

Ylös ilmahan yleni,

Sulautti suuret kellot,

Maahan malmina sekotti.

Tuo sama tuli Jumalan,

Joka ei sammune sateesta,

Ei kadonne kastehesta,

Kirkon kuuluisan kulutti,

Niinkuin nikkarit sanovat,

Pykymestarit puhuvat,

Ettei puusta pulskempata,

Suurempata Suomen maassa,

Taitavampata tekoa

Ennen nähty eikä kuultu,

Mahtavimmat maalaukset,

Kuvat kaunihit sisällä.

Kyllä saattaapi sanoa,

Sitä kun on silmä nähnyt,

Vaikka ei puhua paljon,

Sitä kun on korva kuullut.

Korva kuitenkin sanoopi,

Toisinansa toimittaapi,

Sitä kun ei silmä nähnyt,

Niinkun niitäkin monia

Tulen tuimia tekoja,

Joit'on toista toisen päälle

Sattunut sa'alla tällä,

Yhdeksällä yrtetyllä,

Tuimia sodan tulia,

Paljon kaupungin paloja,

Jonka ensiste alotti

Kova onni Kokkolassa,

Raahen rankaisi peräti,

Otti Oulun paljahaksi;

Mitä Turkuhun tuleepi,

Suomen suurehen kylähän,

Siitä on puhuttu paljon,

Itseksensä ilmoitettu.

Mikkelin komia kirkko,

Kaunis kirkko Kangasniemen,

Julkinen Kalajo'essa,

Kaunis vielä Kannuksessa,

Kuvitettu kuuluisaksi,

Tuli ukkosen tulesta

Poltetuksi pohjanmaalla.

Monta muutakin kyleä,

Kartanota kaunihinta

Väkivallan valkeasta

Ovat poltetut poroksi.

Emmä uskalla sanoa

Tämän päätöksen perästä,

Että on edellä muita

Kirkkoja ja kaupuntia

Kansan synti kauhiampi

Nämät vaivat valmistanut,

Koston kovemman vetänyt.

Eipä Jesus ennen niitä

Katsonut Kalileassa

Suurimmiksi syntisiksi,

Jerusalemiss' ei sanonut,

Joita piinasi Pilatus,

Pahemmaksi pannut niitä,

Kaikki ne kahdeksantoista,

Kun tappoi Silohan torni.

Kääntymään hän käski muita

Esimerkistä enemmän.

Jos sen tie'ät, tyhmä kansa,

Niin et toisesti tekisi

Turhimpia tuomioita,

Että ansaittu asia,

Oma suuri synnin syynsä,

Veti näihin vehkeisin.

Joka paikass' on pahoja

Vihan alla vielä nytkin.

Viisikymmentä runoa ja kuusi laulua · 第 19 / 76 题