"Ne kaikki olen täyttänyt... Lapsesta asti. Mutta minulla ei ole
rauhaa..."
Silloin kumartui hän syvemmälle. Hän alkoi pitää hänestä; hän ajatteli:
tuossa on sielu, joka kuuluu sinulle. "Yhtä asiaa puuttuu rauhaasi
vielä. Anna rahasi ja omaisuutesi köyhille, ja seuraa minua."
Silloin nousi nuorukainen ylös, ja hengähti syvään ja astui horjuen
syrjään ja hävisi väkijoukkoon.
"Kuinka vaikeata on rikkaitten päästä Jumalan valtakuntaan!"
Joukko paisuu ja paisuu, juhlajoukko juhlajoukon jälkeen liittyy
siihen. Ratkaisunhetki lähenee.
Kaksi hänen uskollisiaan tunkeutuvat ihan lähelle häntä. "Herra, lupaa
meille molemmille, että me sinun valtakunnassasi saamme olla sinua
lähinnä".