Päävastustajain merivoimat viime suursodassa.
Vastoin odotusta jäi sotalaivojen osa äskeisessä maailmansodassa
toisarvoiseksi, verrattuna maataisteluihin. Englanti on edelleen
säilyttänyt asemansa maailman ensimmäisenä merivaltana, mutta sekin
on saanut käydä taistelunsa pääasiassa kovalla maankamaralla ja sen
takia luoda aivan alusta siihen asti auttamattomasti laiminlyömänsä
maa-armeijan. Tosin oteltiin merelläkin toisinaan kuumasti, ja
Englannin kaikilla maailmanmerillä risteilevät sotalaivat hävittivät
Saksan kaapparilaivoja ja vahasivat tämän valtakunnan merentakaiset
siirtomaat; mutta suurimmalta osalta sai sen laivasto tyytyä omain
rantojen varjelemiseen sekä joukkojen ynnä elin- ja ampumatarpeiden
kuljetuslaivojen suojelemiseen.
Syynä tähän oli ensiksikin se seikka, että sen päävihollinen Saksa
väitteli suurempia meritaisteluja. Tällä vallalla oli uusi ja erittäin
vahva merivoima, joka aivan sodan kynnyksellä ja varsinkin sen
kestäessä lienee noussut kolmannelta toiselle arvosijalle merivaltojen
joukossa — sivuuttaen siten Yhdysvallat; mutta sen merellinen voima
oli sittekin eilispäivän luomus. Se oli yhden ainoan miespolven ja itse
asiassa yhden ainoan miehen, Saksan viimeisen keisarin, työtä. Maan
terästehtaat ja laivaveistämöt, alallaan ehkä maailman ensimmäiset,
tekivät kyllä mainiota työtä panssarin- ja tykinvalamisessa, ja sen
merimiehistö oli erinomaisesti harjoitettua. Mutta Saksalta puuttuivat
ne monien miespolvien kokemukseen perustuvat traditsionit, joita
merisodan käymiseen ja panssarin sekä asestuksen keskinäisen suhteen
tarkkaan punnitsemiseen tarvitaan ja jota sen päävastustajalla enimmän
oli. Vielä muutama vuosikymmen sitten kykeni pienoinen Tanska lyömään
Preussin ja Itävallan yhdistyneet laivastot loistavasti Helgolandin
luona. Englannin laivasto sisältää edelleen kaikkein jykevimmät
taistelulaivat ("yli-dreadnought’it"), kaikkein nopeimmat risteilijät
ja kaikkein järeimmän ja kauvas kantavimman aseistuksen.
Vähempiväkisyytensä tässä suhteessa tuntien sai Saksa tyytyä
enimmäkseen suojelemaan kallishintaista sotalaivastoaan, joka on
tykkänään nykyisen miespolven kustantama, sotasatamissaan. Mutta
se kehitti itselleen uuden pelottavan aseen sukelluslaivastostaan,
jolla se kykeni pitämään vihollisensa vahvemman merivoiman vuorostaan
pinteessä, jopa saartamaan Suurbritannian rannikot ja katkaisemaan
monin kohdin sen valtaväylät kaikelta merenyliseltä liikkeeltä.