"Merikarhut".
Meri peittää noin kolme neljännestä maapallomme pinnasta, ja siksipä
käykin valtavasti suurempi osa kansakuntien-välisestä liikenteestä
ja tavaranvaihdosta vesiteitse. Melkoinen prosentti ihmiskunnasta
viettää kalastajina kaiken ikänsä tahi merenkulkijoina parhaat
vuotensa merillä. Merimiehen erottaa jo ulkonäöstä helposti hänen
suuresti halveksimastaan "maamoukasta". Vakava mutta huojuva käynti,
johon ruumis tottuu itsestään keinuvalla laivankannella; ruskeaksi
ahavoittunut iho; terävä, kauvas näkevä katse; tarmokas ryhti ja
enimmäkseen rotevat ruumiinvoimat ovat tunnusmerkkejä karaistuneelle,
kaikki luonnon ja elämän myrskyt kokeneelle meren-kansalaiselle.
Herkeämätön, vuorokauden umpeensa tapahtuva työnteko, tarkka
säntillisyys ja itsestänsä mieleen juurtunut velvollisuudentunto
antavat hänelle monessa suhteessa vankempata siveellistä ryhtiä
ja luonteenarvokkaisuutta yhä höllempään kurittomuuteen tottuneen
maatyöläisen rinnalla. Kova laivakuri, jota laivapojalle eli
"jungmanille" vielä jolloinkin opetetaan patukan eli "yhdeksänhäntäisen
kissan" avulla, ei täysin oppineelle matruusille enää sisällä mitään
ulkokohtaista, orjuuttavaa pakkoa, vaan vereensyöpynyttä tietoisuutta
siitä, että kaikki tehtävät on tehtävä kunnollisesti ja ajallaan, ja
että vain niistä huolehtiva mies todella pystyy toimeensa.
Ajanvietteitä merellä.
Niin raskasta ja yksitoikkoista kuin merielämä varsinkin purjealuksilla
yleensä on, tarjoo rajattomissa vaihteluissa muunteleva luonto yllä
ja ympärillä sekä toveripiiri kannella ja skanssissa terveellistä
vaihtelua ja huvinpitoa. "Ukon", joksi kapteenia eli laivuria "poikain"
eli miehistön kesken säännöllisesti sanotaan, ei aina tarvitse olla
mikään äreä ja hirmuvaltainen merikarhu; ja jokaisella laivalla on
tavallisesti mukana paljon kokeneita merimiesvanhuksia, jotka osaavat
kertoa mieltäkiinnittäviä juttuja eri maanäärien ihmeistä, pannen
mielellään sekaan liioittelevaa "merimieslatinaansa", sekä hilpeitä
veikkoja, jotka pitävät huolta siitä, ettei laivalta iloa puutu. Vuoden
merkkipäiviä, juhannusta, joulua ja uuttavuotta ynnä kansallisia
merkkipäiviä vietetään mielellään harmajasta arkipäiväisyydestä
poikkeavalla tavalla. Ruokajärjestys tarjoaa sananlaskuksi käyneen
"eltautuneen läskin ja kivikovien herneiden" asemasta kaikellaisia
tuoreita herkkuja, mitä kokin vain on mahdollista hankkia; ja palan
paineeksi keksitään kaikellaisia kujeita ja leikkejä. Varsinkin
"linjan yli" kuljettaessa, sivuutettaessa päiväntasaajapiiri, esiytyy
vedenkuningas, ukko Ahti itse kirjavan seurueensa kanssa, pitäen korean
puheen ja kastaen ensikertaisia mukanaolijoita suuressa vesisammiossa,
josta leikistä kyllä lahjuksilla voi selviytyä.
Maakamaralla.
Kun satamaan tultua tervetullut "maalupa" katkaisee usein
kuukausmäärien yksitoikkoisen merielämän, näkee järeän merikarhun
maissa hilpeänä ja vallattomana kuin huiman lapsen. Kotiin tultua hän
kiiruhtaa riemumielin viemään ansionsa ja runsaat tuomiset — vieraiden
maiden kirjavia markkinatuotteita, hedelmiä ja ihme-esineitä — kauvan
ikävöityjen ja häntä ikävöineiden omaisten pariin. Vieraassa satamassa
hänen askeleensa taasen valitettavasti liian usein johtavat kapakkoihin
ja muihin ilopaikkoihin, joissa kylmäveriset ja kavalat veijarit, sekä
mies- että naispuoliset hyeenat, viekoittelevat häneltä kovalla työllä
ansaitun niukan palkan. Monesti saa hän kiittää onneansa, että selviää
yöllisestä hurjastelustaan oman aluksen tutulla kannella, vaikkakin
pää raskaana ja taskut kevyinä, eikä ole maissa ollessaan joutunut
"runnarien" käsiin, jotka, hänet ensin huumattuaan, toimittavat hänet
nykyajan "orjalaivoihin" tylyn komennon alaiseksi ja pidättävät omaksi
hyväkseen hänen alkupalkkansa.
Merimieslähetyksellä rattoisine kirkkoineen ja lukusaleineen,
yömajoineen ja rahantalletuspaikkoineen on ylen tähdellinen tehtävä
kilpaillessaan merimiesten ruumiista ja sieluista sellaisten
turmionpesien kanssa. Suomen Merimieslähetys, jolla on asemapaikkoja
monin paikoin Europan ja Yhdysvaltain suurissa satamakaupungeissa,
harjottaa siunauksellista työtä meidän merimiestemme keskuudessa,
joita, paitsi omissa verrattain harvalukuisissa laivoissamme,
purjehtii paljon skandinavisissa, englantilaisissa ja amerikalaisissa
aluksissa; ja se lähettää myöskin vuosittain melkoiset määrät heidän
palkkasäästöjään omaisille kotimaahan sekä välittää kirjeenvaihtoa ja
olopaikkojen tiedustelua.