(Yrjö Koskinen: Suomen salossa.)
Hongazien keskel tual mökkine seizoo,
Suomen da Karjalan kangahil tual,
hongazien keskes nua lambizet läikkää,
lambizet armahal Aunuksen mual.
Hoi tu-ru-tu-ru-tua,
hoi tu-ru-tu-ru-tua,
laulaa miun lauhakka Aunuksen mua!
Vain kägö kuldaine kulleh se kukkuu,
kuldazen helevyttä helkyttää!
Paimoimba soitto se vuarazil vastuav,
kuin syväinpohjazeh tšylkyttää!
Hoi tu-ru-tu-ru-tua j.n.e.
Vain oma hengibä heis helävöittšöö,
hongazien huoguzis, lauluzis, muus.
Ah, itše iändä en kieldiä jo jaksa,
ah, itšel torvi jo tuohine suusi
Hoi tu-ru-tu-ru-tuu,
hoi tu-ru-tu-ru-tuu,
soittaa jo miun oma torvi da suu!