Synnyinmaalle.
Oi synnyinmaa, sun kasvojesi eessä
kuin ennen nöyränä nyt kumarrun,
on miehess' onnettuudet eläneessä
se sama tunne, joka sieluhan
sai läsnä, kun mä katsoin akkunasta,
ja rannan paadell' leikki iltarusko
uhmaillen suven yötä kuulakasta.
Oi, sama valkeuteen mull' on usko!
Ne samat kuvat, jotka silloin piirtyi
niin uskollisna peiliin sydämen,
ne lapsen sielusta myös mieheen siirtyi
ja hautaan saakka niitä kantanen:
6 suvinen valkeus, timantit taivaitten,
syysväririkkaus, kevään huumatuoksu,
ne polun näytti lailla tähtilöitten,
jos minne johdatteli elon juoksu.
Sun kanssas' surut, riemut jaoin sitten,
sun kanssas' itkin mä ja innostuin,
vaikk' kerskannut en kera kerskaajitten
ja ylistystäs harvoin soitin suin.
Mä tiesin kyllä, et? ei kuoren kiilto
sun miellyttänyt jäykkää jalouttasi
ja sanahelkky niinkuin peitsen viilto
sun miehuulliseen koskee rintahasi.
Oi mitkä sainkaan kirot, sadatukset,
kun hurjat miehet vihaan villiintyi!
Mä tyynin mielin kestin herjaukset:
tuo mies hän maansa, synnyinmaansa myi!
Sä tiedät kyllä, myikö ken ja milloin
ja mistä syystä kalpaa kannettihin.
Ei vika kärsiväin vain ollut silloin,
ett' ylti viha yksiin veljeksihin.
Ei tarkoitukses sun lie ollut jakaa
niin eri mitoin omaa kamaraa?
ken tuntee tuhansien vuotten takaa
kuin mitatut on järvesi ja maas'?
Ja miss' on kirjoitettu sekin laki,
ett' yks' on herrana ja haltijana
ja toinen oikeutta turhaan haki
ja löytämätt' on hälle lohdun sana?
Mä joka miehen oikeutta kiistin
ja oikeuttas sun, oi synnyinmaa;
näin hylkiöltä naamarin jos riistin
ja kovin käsin pidin pilkkaajaa,
mi huulillansa lauloi kunniatas',
mut sydämessään kantoi kateen kyytä,
niin koskaan vierressänsä ajan ratas
ei oheen viskata mua saane syytä.
Oi synnyimaa, mun karu kamarani,
soi sulle helkky heikon kantelen,
sun kasvos kärsinehet rinnassani
ne säilytän kuin parhaan aartehen.
En tuhlaa sanojani turhaan helyyn,
en sulle muistomitaleja lyötä,
ei köyhäll' aikaa onttoon ylvästelyyn,
sen osana on aina — tehdä työtä.
Kallaveden rannoilta.
Kuopion Klassillisen Lyseon 50-vuotisjuhlaan 1922.