Laajelen, lla, laatia, laain = laadin; venäen sanasta laditj.
Laakamoinen, leveä siipi; runollinen kuvaussana.
Laavon, laapoa, kävellä laapoitella.Laikan, kkaa, runollinen muutos
sanasta luikkaa, luikeasti juosta.
Laito, laitioreki.
Laitto, kurja.
Laivaan, ta, laivalla eli veneellä kulettaa.
Lakaelen, ella, lakaista.
Lakia, ruotsiksi stork, iso kurenmoinen lintu; viroksi tuonen kurki;
Servian, Albanin ja Turkin kielissä laklak sekä leklek eli legleg.
Lako-harja, aivan kuin laossa oleva tukka, runollisesti sanottu.
Laon, koa, usein lakaista.
Lapa, eli lapainen on paksu jutrukka vaatteessa eli kankaassa. Se
tulee siten, että kaksi tahi useampikin loimilankaa pujotetaan
epähuomiosta yhteen piiden väliin. Piitämä on taas semmoinen
aukkujuova, joka tulee pirran piiden lonsumisesta
aukkopaikkoihin.
Lapatan, heilua.
Lapatta, pikkuinen käsikivessä oleva lautapala, jossa kivenpuu pyörii
reijässänsä; venäen sanasta lapta.
Lapukka, kylän nimi Wenäen Karjalassa lähellä Wuokkinientä.
Laukku, laukkaaminen, nelistämällä juoksu.
Lauon, koa, päästää, avata.
Latonen, runollisesti mukailtu lempimänimi neitosille.
Lehautan, ttaa, kuvaussana, osoittava liekin kepeästi liikahtelemista.
Lehystäin, täitä, kuvaussana, osoittava huolettomasti rahjuksen tavalla
liikkumista.
Leikamoin, leijata iloisena leikitellen.
Leilatan, ttaa, kuvaussana, osoittava laulaen ja hoilaten juomista.
Leiletän, leilotan, osoittavat iloista laulelemista.
Lekun, kkua, kepeästi kiikkua.
Lekutan, ttaa, lekuttelen, tella, haukkua hiljanverkkaan lakkaamatta;
runollisesti sanottu.
Lemu, haju, löyhkä.
Lenkaan, ngata, läkähyttää.
Lepetti, ehkä paikan nimi.
Leputan, ttaa, kielasten leukain alituista liikkumista kuvaava sana.
Lerkutin, ttimen, kuvaussana, tarkoittava puheliasta kieltä.
Lerpotti, käsky eli lähettiläs sotaleiristä; ruotsiksi lägerbåd.
Lesto, liista, liuska.
Letku, runollinen muutos sanasta sotku.
Letustan, kuvaussana, osoittava pehmeän leivän pitkällistä
pureksimista.
Liikistyn, yä, alkusoinnollinen muutos sanasta lyykistyn eli
kyykistyn.
Liissova, plyyssinen, plyyssi-samettinen; venäeksi plischovoj.
Likerrän, äänisana, kuvaava sävysällä äänellä laulelemista.
Linki, jaloiltansa hervotoin.
Linkki, sukkela, kerkeä.
Listin lastin, aivan kuin lastatut yhteen joukkoon; runollisesti sanottu.
Litsa, naama; venäen sana litso.
Liukkuinen, runollinen muutos sanasta laukkuinen.
Liuvoin, koimen, suksi, liukumisen kapineeksi runollisesti kuvattu.
Liuvotan, ttaa, saattaa liukumaan.
Livahka, hkan, sileä.
Loju, lokkien eli kajavain huuto.
Loumaja, outo sana.
Luikerrettelen, tella, luikeroittelen, luikulla soitella.
Luojut, uen, hylkiminen, halveksiminen.
Luosku, portto.
Lupsotan, ttaa, haukkua harvaan.
Luskon, oa, puuhata, hommata.
Luukontti, luu-rankale.
Lynsyttelen, tellä, lynsytän, ttää, lynsin, lynsiä, matalajalkaisen
hiiren juoksua osoittavia kuvaussanoja.
Lypsi, in, lypsy.
Lyykyttelen, tellä, lypsää kyykyllänsä.
Lyykytän, ttää, lyytän, ttää, juosta kyykyttää.
Lyyrään, tä, kuvaussana, osoittava ilon tekoa.
Läkkäs, läkkö, lähtekääpä.
Lätky, kuvaussana, oikeastansa alkusoinnollinen muutos sanasta sotku.
Läyli, vaikea mieli.
Löpinä, äänisana, osoittava alituista lätsyttämistä.