Helmikankaan talo ja asukkaat.
Helmikankaan talo lähellä Temmesjokea: Iso piha, pitkä asuinhuone-rivi.
Asuinhuone-rivin toisessa päässä joelle päin on sali, toisessa päässä
pellolle päin pirtti, välissä on kolme kamaria, kyökki, iso porstua,
josta käy ovi joka huoneeseen. Tallirivi: talli, samassa jaksossa kaksi
aittamaista huonetta ja jatkona kolme heinävajaa, joista kahdessa
pidetään kaikenlaista. Navetta, toinen pää harmaa, toinen uudenpuun
valkoinen jatko: siinä on sijaa viidelle-kymmenelle lehmälle.
Lammasnavetta, erillään navetasta: sijaa sadalle lampaalle. Toinen
asuinhuone-rivi: yksi pieni kamari, pesutupa ja vieressä karjan veden
lämmityshuon. Aittarivi: pellolla kappaleen matkaa karjakyökistä: neljä
isoa aittaa vierekkäin ja niiden takana isonlainen kivi, jonka Jaakko
Helmikangas-Oinosen raha-arkku on tehnyt kuuluisaksi. Talossa löytyy
vielä kaksi saunaa: kylpysauna ja mallassauna, paja, yhdeksän riihtä
olkilatoinensa, peltoja ja niittyjä runsaasti, metsämaata paljon, vaan
puut harvassa ja pieniä. Sisältää tiluksia 1 3/4 manttaalia.
Pesutuvan vieruskamarin asukkaat: iso-isäni Pietari Pietarinpoika
Helmikangas, syntynyt Helmikankaan talossa, ja hänen vaimonsa Amalia
Helmikangas, syntyisin Okeroinen, syntynyt Ängeslevällä, ollut ennen
naimisissa mäkitupalaisen Tahvo Tellin kanssa.
Minun isäni Heikki Pertunpoika Helmikangas-Huopala, syntynyt
Lumijoella, Helmikankaan talon isäntä. Hänen vaimonsa: Maria
Pietarintytär Helmikangas, minun äitini.
Minä: Ennen Heikki Marianpoika, vaan nyt Heikki Heikinpoika
Helmikangas.
Huoneista on sali ja kaksi kamaria ruustinnan hallussa. Niissä hän
elelee ja asuu ja askaroitsee kahden vielä naimatonna olevan tyttärensä
Alinan ja Selman kanssa.
Salissa on kahdet kangaspuut ryökkinöiden varalla, sillä ryökkinät ovat
kankaiden kutomiseen ja neulomiseen hyvin harjaantuneet. Ruustinna kun
on alkuansa köyhän nimismiehen tytär ja saanut nuorena luvan henkensä
ylläpidon lisäksi neuloa ja kangaspuita polkea, on itse opettanut
tyttärensä noihin käsitöihin. Sitä paitse ovat tyttäret kaupungissa
hankkineet etenkin neulomiseen lisä-oppia. Ruustinna ei itse voi enään
kankaita kutoa, kun hänellä on viallinen jalka, mutta hän elääkin
eläkerahallansa kyllä ilman työttä. Hän eläisi hyvinkin, mutta köyhät
tahtovat riistää liian suuren osan, sillä he käyvät laumottain häneltä
pyytämässä, niinkuin he ovat ruustinnan pappilassa asuessakin tehneet.
Hän ei ole koskaan köyhän suuta kiertänyt, josta häntä köyhä kansa
siunailee.
Limingan tyttökoulu köyhille: Sitä puolta salista, jossa ei kangaspuita
ole, käytetään maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina kouluhuoneena
köyhille tytöille. He saavat oppia neulomaan, lukemaan, kirjoittamaan
ja lukua laskemaan, mutta paljokos siihen mahtuu! Koulu on ruustinnalle
ylen kallis, sillä hän antaa oppilaillensa myöskin ruoan koulupäivinä
ja opetuksen ilmaiseksi.
Alina ryökkinä: Ikäluokassa melkein keskimäinen, hoikkavartaloinen,
korkeakasvuinen, mustat hiukset, kasvojen väri punertavan valkoinen,
mustanruskeat silmäteräset, vivahtava äitinsä näköön; luonne:
päättäväinen, rohkea.
Selma ryökkinä: Nuorin ruustinnan lapsista. Tukevavartaloinen, lyhyt
kasvulta, vaaleanverinen, siniharmaat silmät, matala otsa; luonne:
vitkaan kaikkia asioita punnitseva, ajattelevainen, kaikkia kohtaan
ystävällinen, hellä ja sääliväinen.
Pirtissä asuvia: meidän ruotimuori Anna Kaisa Sahalainen, 94 vuoden
vanha, hyvämuistinen, ahkera puhumaan, etenkin vanhoja sota-asioita,
närkäsluontoinen, kippuranenäinen.
Vanhin renkimme Antti Lehtimäki: syntynyt Temmeksen kappelissa, roteva
työmies, harvapuheinen, innostuu joskus suuremmissa asioissa,
suoraluontoinen ja rehellinen.
Lauri Mikkonen, renki: Syntynyt Piippolassa, roteva ja erittäin taitava
töissään, harvapuheinen ja malttava, on kuitenkin yhden kerran lyönyt
miestä, Jaakko Helmikangas-Oinosta.
Matti Alalampela, renki: Syntynyt Puolangalla, maantyöhön vetelä, ei
paljon muuta tekisi kuin tervahautoja polttaisi, sopimaton Limingassa
olemaan, teräväpuheinen ja juoksupuheiden lennättäjä.
Aapeli Könkölä, sotamies meidän ruodussa, entinen Pirttilän paimen,
syntynyt Limingassa, hyväluontoinen ja lystikäs, roteva työssään, hyvä
laulu-ääni, aikoo ruveta lukkariksi. Tekee maantyötäkin.
Tilta Kurkisuo, piika: Syntynyt Limingan Heinjärven kylässä, kiitettävä
töissä ja käytöksessä, sopiva esikuvaksi palveluspiioille.
Priita Kirppanen, piika: Syntynyt Paltamossa, oivallinen, vaikka vielä
nuori; leipää anellen tullut Liminkaan.
Kreeta Luhankoinen, ruokkotyttö: Syntynyt Limingassa, yhdentoista
vuotinen, aika äkäpussin alku.
Oli talvella ja Heikin päivänä, kuin minä tämän taulun oikein
tarkalleen toimitin. Samasta Heikin päivästä puhun enemmän seuraavassa
luvussa.