Rotannaamainen mies varotti Petteriä että hänen tulee olla varovainen
siitä, miten kuluttaa tuota rahaa. Ei mikään olisi niin omiaan
herättämään hänestä epäluuloja kuin se, että kuiskittaisiin että hän
on "rahoissa." Hänen tulee osata todistaa saaneensa rehellisillä
keinoilla joka sentin, mikä hänellä oli. Ja Petteri myöntyi kätkemään
nämä rahat visusti siihen saakka, että oli päässyt eroon koko jutusta.
Sitten hän vuorostaan varotti McGivneytä. Jos Ibbetts ilman muuta
menettäisi paikkansa, herättäisi se huomiota ja ehkä kääntäisi
epäluuloja Petteriin. McGivney vastasi hymyillen ettei hän ollut
syntynyt eilen. Jack Ibbetts tullaan ylentämään virassa ja hänet
asetetaan johonkin sellaiseen toimeen, ettei hän kykene antamaan
minkäänlaisia tietoja Goober-jutusta; sitten, jonkun ajan kuluttua,
hänet saataisiin kiinni jostakin erehdyksestä tai saatettaisiin
muuten pulaan, ja silloin hänelle annetaan potkut.
Näissä neuvotteluissaan Petteri ja tuo rotannaamainen mies juttelivat
kaikista seikoista, jotka koskivat Goober-juttua, mikä tuli yhä
monimutkaisemmaksi muuttuessaan yleiseksi, laajamerkitykselliseksi
kysymykseksi. Uusia henkilöitä sekaantui yhtämittaa juttuun, ja yhä
uusia ongelmoita sukeutui esille toinen toisensa perään; se oli
mieltäkiinnittävämpää kuin sakkipeli. McGivney puhui totta sanoessaan
että American Cityn suurliikemiehet olivat koonneet miljonan
dollaria saattaakseen Gooberin joukkoineen hirteen. Aivan alussa oli
luvattu seitsemäntoista tuhatta dollaria palkkioksi ilmiannoista,
ja palkkioiden vaatijoita oli paljon. Pahinta oli että henkilöt,
jotka näitä palkkioita vaativat, olivat tavallisesti huonomaineisia,
joiden puheet eivät paljoakaan olisi merkinneet valamiehistön edessä;
naiset olivat melkein poikkeuksetta prostituerattuja ja miehet
entisiä kuritushuonevankeja, väärentäjiä, pelureita j.n.e. Joskus
nämä eivät kertoneet entisyydestään ennenkuin puolustajat toivat sen
päivänvaloon, ja silloin tuli kiire "korjailemaan" oikeuslaitosten
pöytäkirjoja ja käyttämään muitakin yhtä jaloja keinoja ympäri maata.
Tällaisia todistajia oli Goober-jutussa tusinan verran. Ne olivat
kertoneet juttunsa suurvalamiehistölle, mutta näissä jutuissa
oli havaittu olevan lukemattomia virheitä ja ristiriitaisuuksia,
joka seikka teki paljon työtä ja vastuksia Guffeylle ja hänen
apureilleen. Onnettoman tapauksen kautta oli sattunut että Jim
Goober oli vaimoineen katsellut kulkuetta erään talon katolta parin
mailin päässä räjähdyspaikalta juuri samalla kertaa kuin hänen
syytettiin asettaneen matkalaukun pommineen kulkueen eteen. Joku oli
ottanut valokuvan tältä samalta katolta, ja tässä valokuvassa näkyi
Jim Goober ja hänen vaimonsa -- ja myöskin muuan iso kello erään
jalokivikaupan ulkopuolella. Ja tässä kellossa näkyi selvästi tunti
ja minuutti. Onneksi syyttäjäpuoli sai käsiinsä tämän valokuvan
ensiksi; mutta nyt oli puolustuspuoli saanut vihiä siitä ja koetti
saada sitä käsiinsä. Syyttäjäpuoli ei uskaltanut hävittää sitä, sillä
sen olemassaolo voitiin todistaa; mutta tämä valokuva jäljennettiin
niin monta kertaa, että kellon taulu tuli niin epäselväksi, jotta
aikaa ei voinut enää nähdä. Nyt koetti puolustuspuoli saada
todistetuksi että näin oli tehty.
Sitten olivat vielä puolustuspuolen todistajat. Toinen onneton
sattuma oli että noin puoli tusinaa eri ihmistä oli nähnyt pommin
heitetyn Guggenheimin osastokaupan katolta, mikä seikka oli tykkänään
ristiriitainen syyttäjäpuolen matkalaukku-teorian kanssa, jolle koko
syytös nojautui. Ja niinpä tuli välttämättömäksi "ulottua" näihin
todistajiin. Yhdellä oli ehkä kiinnityslaina kotiinsa, se ostettiin
ja vaadittiin maksettavaksi; toisella oli ehkä vaimo, joka halusi
ottaa miehestään avioeron ja muuten saattaa hänet pulaan. Tai ehkä
jollakin oli lemmenseikkailu jonkun toisen miehen vaimon kanssa; tai
ehkä voitiin lähettää varta vasten joku nainen houkuttelemaan joku
todistajista päivänvaloa karttaviin hommiin.
Sitten tuli ilmi että hyvin pian räjähdyksen jälkeen jotkut Guffeyn
miehistä olivat moukareilla särkeneet katukäytävää ja rakennusta
räjähdyspaikan kohdalta. Tätä vaati matkalaukku-teoria, ja näistä
säretyistä paikoista oli otettu useita valokuvia. Mutta tuli myöskin
ilmi että joku oli ottanut valokuvan tästä samasta paikasta ennenkuin
tuo ylimääräinen särkeminen oli toimitettu, ja puolustuspuolella
oli hallussaan tämä valokuva. Kuka oli ottanut tämän valokuvan, ja
miten voitaisiin hänet saada "oivaltamaan asian oikean laidan"? Jos
Petteristä olisi apua tällaisissa, niin olisi hän jutun loppuessa
rikas mies.
Niiden neuvottelujen perästä oli Petterin pää täynnä haaveita, ja
hän koetti kaikkensa saadakseen tietoja. Hän ja Jenni ja Sadie
keskustelivat jutusta yhtämittaa, ja tytöt kertoivat vapaasti
kaiken mitä olivat kuulleet. Tuli muita -- nuori McCormick, Miriam
Yankovich, lakimies Andrewsin sihteeri Miss Nebbins -- ja he
kertoivat mitä olivat saaneet tietää tai mitä luulivat ja mitä
puolustuspuoli oli saanut ilmi. He olivat saaneet käsiinsä sen
miehen serkun, joka oli ottanut valokuvan katolta; ja he koettivat
saada hänet taivuttamaan valokuvaajaa puhumaan totta. Seuraavana
päivänä voi tapahtua että Donald Gordon tuli epätoivon valtaamana
ja kertoi tulleen ilmi että muuan puolustuspuolen tärkeimmistä
todistajista, sekatavarakauppias, oli kerran rangaistu pilaantuneen
juuston myymisestä! Ja niinpä joka ilta ennen maatamenoa Petteri teki
muistiinpanojaan ja neuloeli niitä takkinsa liepeisiin, ja kerran
viikossa hän meni tapaamaan McGivneytä, ja heille tuli aina intosta
ja riitaa noiden tietojen arvosta.