Enoksenilla sillan korvassa oli kaikki uutta ja siistittyä, rakennus
keltaiseksi maalattu ja akkunalaudat valkoisiksi, ja olipa sitä vähän
jatkettukin. Toiseen kerrokseen vei sirot pienet portaat, joihin oli
tehty käsipuut patsaiden varalle kiinnitetystä punaisesta köydestä,
ravintolahuoneessa oli tiski marmoreerattu, seinät petsattu puun
ruskeiksi, ja kahdessa siistityssä sisähuoneessa, jotka oli klubille
luovutettu, istuivat uudet ja kiiltävät messinkinaulat vahanahalla
päällystetyn sohvan selkämystässä. Vanhain pienten akkunaruutujen
sijaan oli pantu uudet ja suuremmat, ja seinustalla seisoi uusia
pelipöytiä valmiina avattaviksi. -- Suuressa sisähuoneessa, jota
kaupunki talveen asti oli kutsunut rukoussaliksi, koska lahkolaiset
olivat siinä kokouksiaan pitäneet, riippui kolme kattolamppua.
Tirehtori oli syksyllä pitänyt siinä kokousta vaikuttaakseen
rautatie-asian hyväksi. Ja eräistä näinä päivinä tehdyistä
valmistuksista päättäen, salin ja kaikkein perimmäisen huoneen väliltä
oli otettu seinä, perähuoneen lattiaa aiottiin kohottaa ja sille
rakentaa lava, oli aikomus kilpailla rouva Michelsenin huoneiden kanssa
sekä tansseja että konsertteja toimeenpantaissa...
"Varokaa nyt, -- varokaa nyt Enok, --" sanoi Bonde-Berg, "ett'ette
päästä Siionin sekä harppua että luuttua 'Veljeksille' ulkona
Klevejellä... Täällä oikein pelkää, minne pitää istua, jott'ei
tahraisi ja likaisi." Hän asettui teeskennellyllä monimutkaisella
varovaisuudella uuteen Chakaranda-puusta tehtyyn tuoliin ja asetti
totilasinsa yhtä varovaisesti sanomalehtipöydälle.
"Sileät vasta kiilloitetut pöydät, ne rasittavat selkää, Terjesen! --
täytyy vaan noukkimistaan noukkia kortteja lattialta!
"Mitä näen, Veritaksen kokouskin ilmoitetaan tänne", lausui hän
sanomalehteä lukiessaan. -- "Enoksenin sali! sepä nyt alkaa kajahtaa
oikein fiiniltä."
Thesen ilmestyi oveen. Hän seisahtui hattu päässä hieman miettiväisen
näköisenä ja katsoi ympärilleen, ennenkuin astui sisään, astui sitten
epäröiden ja päällystakkia riisumatta parin pelipöydän luo, joiden
ääressä jo istui pelaajat. Hän jäi siihen seisomaan ja aprikoimaan,
hieman happamen näköisenä, ikäänkuin ei tämä kaikki oikein olisi häntä
miellyttänyt.
"Turha on nyt huokaillen muistella klubi vainajaa rouva Michelsenillä",
sanoi Bonde-Berg, -- "olemme menneet Rubikonin yli."
"Täällä oikeastaan on ilma huonoa tänään", tuumaili Thesen -- "kuuma
-- häkää -- -- Lähden vähän jaloittelemaan terveydekseni... Sanokaa
se tirehtorille, jos hän sattuisi sillä välin tulemaan." Hän napitti
jälleen päällystakkinsa ja lähti.