ostettujen muukalaisten tai vangittujen vihollisten hengiltä ottamista,
jota Wotjakeissa näkyy vielä salassa harjoitettavan. Vasta myöhemmin
tulee, samoin kuin Lapissa, puhe omain lasten uhraamisesta.[453]
Jälkimmäinen tapa on nähtävästi länsimailta katolis-aikana levinneen
taikauskon synnyttämä, mutta edellinenkin voi olla sotaisemmilta
naapureilta pakana-ajalla opittu. Suomen suvun alalla on ihmis-uhri
verraten harvinainen ilmiö ja etupäässä niillä heimoilla tavattava,
jotka ovat enimmän olleet muiden kansojen yhteydessä.
Paitsi veriuhreja toimittivat pakanalliset Suomalaiset myös muita
ruoka- ja juomauhreja. Niinkuin muinoin Mordvalaiset ja Permiläiset
sekä vielä nykyisin Aasian-puoliset Ugrilaiset, lienevät hekin
tarjonneet jumalilleen kallis-arvoisia metsän-eläinten nahkoja,
epäilemättä vaatetusta varten, koska ei itse eläimiä tiedetä uhratun.
Samoin voimme päättää, että he kokosivat jumalain asuintoihin kultaa ja
hopeaa osaksi jumalankuvain koristeeksi, osaksi omistettavaksi
aarteeksi.
[452] Ambrosij, Istorija Rossijskoj Ierarhij IV. (Moskva, 1812)
s. 626-8.
[453] Suomessa tarinoissa aarteiden etsijöistä, jotka ovat
Skandinaviassakin yleisiä. Ensimmäinen maine Karjalassa vuodelta 1584
(kts. s. 178) perustuu huhuun, johon kertojan oma käsitys on voinut
osaksi vaikuttaa, samoin kuin hänen puheesensa lasten ristimisestä
(kts. s. 124).
Kirjaluettelo.
AATAMI BREM1LÄINEN. Chorographia Scandinavia, Holmiae, 1615.
AHLQVIST, A. Muistelmia matkoilta Wenäjällä. Helsinki, 1859.
-- --. Versuch einer Mokscha-Mordwinischon Grammatik. S:t Petersburg,
1861.
-- --. Unter Wogulen und Ostjaken. (Acta Societatis Scientiarum
Fennicaae XIV). Helsingfors, 1885.
AKIANDER, M. Utdrag ur ryska annaler. (Suomi 1848). Helsingfors.
AMINOFF, T.G. Reseberättelse. (Öfversigt af Finska
Vetenskaps-Societetens Förhandlingar XXI). Helsingfors, 1879.
ANDRIEVSKIJ, A.A. Dela o sovershenij jazytsheskih obrjadov i
zhertnoprinoshenij kreshtshenymi inorodtsami Bjatskoi gubernij
(Stoljetij Bjatsk. gub. 1780-1880 II).
ANTIEV, G.A. Iz religioznyh obytshaev votjakov. Ufinskoi gubernij
Birskago ujezda. (Izvestija Obshtshestva arheologij, Istorija i
Etnografija pri Imn. Kazanskago Universiteta; IX. 3.) 1891.
APPELGREN, HJ. Muinaisjäännöksiä ja tarinoita Kemin kihlakunnan
itäisissä osissa. (Suomen Muinaismuisto-Yhdistyksen aikakauskirja V).
Helsinki, 1882.
ASPELIN, J.R. Pyhiä puita ja puistoja Suomessa. (Uusi Suometar 1880.
n:o 149 lisäl.) Helsinki.
-- --. Karsikot. (Suomen ylioppilaskunnan albumi Elias Lönnrotin
kunniaksi). Helsinki, 1882.
BARBARO, J. Viaggi fatti da Vinetia, alla Tana, in Persia, in India, et
in Costantinopoli. Vinegia, 1545.
BEHTEREV, W. Votjaki. (Vestnik Evropy 1880. VIU-IX). S.-Peterburg.
BJELJAVSKIJ, FR. Poezdka k Ledovitomu Morju. Moskva, 1833.
BLUMBERG, G. Quellen und Realien des Kalewipoeg. (Verhandlungen der
gelehrten Estnischen Gesellschaft zu Dorpat. V. 4). 1869.
BOECLER, kts. KREUTZWALD.
BOGAEVSKIJ, P.M. Otsherk byta Sarapuljskih votjakov. (Sbornik
materialov po etnografij izd. pri Dashkovsk. Etnograf. Muzeje III).
Moskva, 1888.
-- --. Otsherki religioznyh predstavljenij votjakov. (Etnografitsheskoe
Obozrenie IV, V, VII). Moskva, 1890.
BORENIUS, A.A. Runonkeruumatkalta Venäjän Karjalassa v. 1872. (Suomi
II. 11). Helsinki, 1876.
BOUBRIG, J.S. Zur nähern Kenntniss der Volkssagen und des Aberglaubens
der Ehsten aus dem Kirchspiele Odenpä. (Verh. der gel. Estn. Ges. zu
Dorpat I. 2). 1843.
BUCH, M. Die Wotjäken. (Acta Soc. Scient. Fenn. XII). Helsingfors,
1883.
CASTRÉN, M.A. Nordiska resor och forskningar I-VI. Helsingfors,
1852-70.
CASTRÉN, Z. Vanhan ajan muistoja Kemin, Tervolan ja Simon
seurakunnista. (S. Muinaismuisto-Yhd. aikak. XIV). Helsinki, 1894.
DAMIANUS A GOES. Deploratio Lappianae gentis. (Opuscula arkki N).
Lovanii, 1544.
DONNER, O. Lappalaisia lauluja. (Suomi II. 11). Helsinki 1876.
DÜBEN, G. VON. Om Lappland och Lapparne. Stockholm, 1873.
EISEN, M.I. Elu pärast surma, Hiied ja Perma, Siuru, Lalli, Lijoni
ingel. Tartus, 1888.
-- --. Jumal ja jumalad. Tartus, 1889.
EPIFANU, kts. TAPANI.
FELLMAN, J. Anmärkningar öfver "Anteckningar om Församlingarne i Kemi
Lappmark" af And. Joh. Sjögren. (Suomi 1846). Helsingfors.
FILIMONOV, A. N. O religij nekreshtshennyh tsheremis i votjakov
Bjatskoi gubernij. (Bjatsk. gub. Vjed. 1868-9).
FINSCH, O. Reise nach West-Sibirien im Jahre 1876. Berlin, 1879.
FORSSTRÖM, O. Kuvaelmia Itä-Karjalasta. (Valvoja 1886). Helsinki.
FRIIS, J.A. Lappisk Mythologi. Christiania, 1871.
FUCHS, A. Zapiski o tshuvasah i tsheremisax Kazanskoi gubernij.
Kazan, 1840.
GANANDER, CHR. Mytbologia Fennica. Åbo, 1789.
GAVRILOV, B. Proizvedenija narodnoi slavensnosti, obrjady i povjerja
votjakov Kazanskoi i Bjatskoi gubernij. (Izd. pravoslavnago
Missionerskago Obshtshestva). Kazan, 1880.
-- --. Povjerja, obrjady i obytshai votjakov Mamadyshkago yjezda,
urjas-utshinskago prihoda. (Trudy tshetvertago apheolog. cjezda v.
Rossij II). Kazan, 1891.
GENETZ, A. Kuvaelmia kansan elämästä Salmin kihlakunnassa. (Koitar I).
Helsinki, 1870.
-- --. Matkamuistelmia Wenäjän Lapista. (Suomen Kuvalehti, 1878).
Helsinki.
-- --. Ost-Tscberemissische Sprachstudien. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran
aikakauskirja VII). Helsinki, 1889.
GEORGI, J.G. Bemerkungen einer Reise im Russischen Reich l-II.
S:t Petersburg, 1775.
-- --. Beschreibung aller Nationen des Russischen Reichs. S;t
Petersburg, 1776.
GONDATTI, N.L. Sljedy jazytsheskih vjerovanij i Manjzov. (Izvestija
Imn. Obshtshestva Ljubitelej Estestnoznanija, Antropologij i Etnografij
XLVIII. 2). Moskva, 1888.
GUAGNINO, A. Sarmatiae Europeae Descrlptio. Splrae 1581.
GUTSLAFF, J. Kurtzer Bericht und Unterricht von der Falsch-heilig
genandten Bäche in Lieffland Wöhhanda. Dorpt, 1644. Otteita ruotsiksi:
Suomi, 1849.
HALÁSZ, I. Svéd-Iapp szövegek I. (Nyelvtadományi Kózlemények XIX).
Budapest, 1885.
-- --. Svéd-lapp nyelv II-III. (Ugor Füzetek 8-9). Budapest, 1886-8.
-- V. 1893.
HARUZIN, N. Russkie Lopari. (Izd. I. Obshtsh. Ljub. Estestv., Antrop. i
Etnogr., LXVI). Moskva, 1890.
HENRIK LÄTTILÄINEN. Esim. E. Pabst, Heinrich's von Lettland
Livländische Chronik. Reval, 1867.
HERBERSTEIN, S. ZU. Moscouiter wunderbare Historien. Basel, 1567.
HJÄRNE, TH. Ehst-, Lyf- und Lettländische Geschichte. (Monumenta
Livoniae antiquae I). Riga, Dorpat u. Leipzig, 1835.
HOLLMANN, R. Ueber die Bedeutung der Wortes Pikne. (Verh. der gel.
Estn. Ges. zu Dorpat I. 2) 1843.
HOLZMAYER, J.B. Osiliana. (Verh. der gel. Estn. Ges. zu Dorpat VIL 2).
1872.
HORNBORG, K.H. Karsikoista. (Virittäjä II). Helsinki, 1886.
HUNFALVY, P. Ethnographie von Ungarn. Budapest, 1877.
-- --. Az éjszaki osztják nyelv. (Nyelvtadományi Kózlemények XI).
Budapest 1875.
HUPEL, A.W. Topographische Nachrichten von Lief- and Ehstland I-IIl.
Riga, 1774-82.
HÖGSTRÖM, P. Beskrifning öfver de til Sweriges Krona lydande Lapmarker.
Stockholm, 1746 (?).
IBN FOSZLAN. Ch. M. Fraehn, Die ältesten arabischen Nachrichten über
die Wolga-Bulgaren, aus Ibn Foszlan's Reiseberichten. (Memoires de
l'Académie Imp. des Sciences VI. Sc. Politiques, histoire et philoiogie
1). S:t Petersburg, 1832.
JAKOVLEV, G. Religioznye obrjady tsheremis. (Izd. Pravosl. Mission.
Obshtsh.) Kazan, 1887.
JASHTSHENKO, A. Neskoljko slovj o Russkoi Laplandii. (Etnogr. Oboar.
XII), Moskva, 1892.
JESSEN, E.J. Afhandling om de Norske Finners og Lappers Hedenske
Religion (kts. LEEM). Suomeksi: Suomi, 1858. s. 237-373.
JUNG, J. Eesti rahwa wanast usust, kombedest ja juttudest. (Kodumaalt
n:o 6). Tartus, 1879.
(JURTOV ja KOBAEV). Obratsy mordovskoj narodnoj slovesnosti I-IL (Izd.
Pravosl. Missio. Obshtsh.). Kazan 1882-3.
JUVELIUS, J.W. Muisteja pohjoisen Venäjän Karjalaa muinaisuudesta.
(S. Muinais-muisto-Yhd. aikak. XX). Helsinki, 1889.
KANDINSKIJ, W. Iz materialov po etnografii sysodjskix i vytshekodskih
zyrjan. (Etnogr. obozr. III). Moskva, 1889.
KATONA, L. Allgemeine Charakteristik des magyarischen Folklore.
(Etknologische Mitteilungen aus Ungarn I). Budapest, 1887-8.
KILDAL, S. Efterretning om Finners og Lappers hedenske religion. (Det
skandinaviske Litteraturselskabs Skrifter VI). Kiöbenhavn, 1807.
KILLINGIN, K. Muinaisjäännöksiä ja -muistoja Sortavalan kihlakunnassa.
(S. Muinais-muisto-Yhd. aikak. XIX). Helsinki 1890.
KOSHURNIKOV, W. Bytj vutukovy Sarapuljskago ujeda Bitskoi gubernij
(Izd. Obshtsh. Arh., Ist. i Etn. pri I. Kazansk. Univ. II). 1880.
KREUTZWALD, FR. R. Über den Charskter der Estnischen Mythologie. (Verb.
der gel. Estn. Ges. zu Dorpat II. 8). 1890.
-- --. Der Ehsten abergläubische Gebräuche, Weisen und Gewohnheiten von
Johann Wolfgang Boecler. S.t Petersburg, 1854.
KREUTZWALD, FR. u. NEUS, H. Mythische und magische Lieder der Ehsten.
S:t Petersburg 1854.
(KROKOVSKIJ, M.) Gorkie tsheremisy v Kazanskoi gubnernij. (Zhurnal
Ministerstva Vnutrennyh Del, 1853. XLI). S.-Peterburg.
KUZNETSOV, S.K. Tshetyre dnja u tsheremisy po vremja Sjurama. (Otdjelna
otpetsh. iz Izvestij Imn. Russkago Geografitsheskago Obshtshestva
XV. 3). S.-Peterburg, 1879.
-- --. Otsherki iz byta tsheremis II. Tsheremiskie prazdniki. (Drevnaja
i novaja Rossija 1879. II). S.-Peterburg.
-- --. Ostatki jazytshestva u theremis. (Izd. I.R. Georg. Obshtsh.
1885. XXI. 6). S.-Peterbnurg.
(LAITINEN, H.) Juhlamenoja ja taikatapoja Savossa ja Karjalassa. (Uusi
Suometar 1878, n:o 19-22). Helsinki. Toisen julkaisema.
LEEM, KN. Beskrivelse over Finmarkens Lapper. Kiöbenhavn, 1767.
LENCQVIST, CHE. E. De superstitione veterum Fennorum theoretica et
practica. Praeside H.G. Porthan. Åbo, 1782.
LEPEHIN, L. Dnevnye zapiski I-II. S.-Peterburg, 1795-1814.
LYTKIN, G. S. Zyranskij krai pri episkopah permskih i syrjanskij jazyk.
S.-Peterburg, 1889.
MAGNITSKU, W. Materialy k objasneniju staroj tsuvashtshskoj vjery.
Kazan, 1881.
MAINOV, W. Les restes de la mytbologie Mordvine. (Suomalais-Ugr. Seuran
aikak. V). Helsinki 1889.
MELNIKOV, P. Otsherki Mordvy. (Russkij Vestnik 1867 VI, IX, X). Moskva.
Suomeksi: Kirjallinen Kuukauslehti 1873, 1875.
MIECHOV, M. VON. Descriptio Sarmatiarum. Cracoviae, 1521.
MOSHKOV, W. Permjatsko-korealjskija paralaleli. (Izd.. Obshtsh. Arx.,
Ist. i Etn. pri I. Kazansk. Univ. X. 6). 1892.
MOTRAYE, A. DE LA. Voyages I-I.L La Haye, 1727.
MÜLLER, G. FR. Nachricht von dreyen im Gebiete der Stadt Casan
wohnhaften hedniscben Völkern, den Tscheremissen, Tshuvassen und
Wotiacken. (Sammlung Russischer Geschichte III, 4). S:t Petersburg,
1759.
MÜLLER. J.B. Das Leben und die Gewohnheltrn der Ostjaken. LAbetetty
Pietariin painettavaksi 1716.
MÜNCH, A.N. Narodnye obytshai, obrjady, suenjerij i predrazsudki
krestjan Saratovskoi gubernij. (Zapiski I.R. Georg. Obshtsh. XIX, 9).
S.-Peterburg, 1890.
MUNKÁCSI, B. Votják népköltészeti hagyományok, Budapest, 1887.
-- --. Vogul népkölési gyüjtemény I-III Budapest 1892-3.
-- --. Ueber die heidnische Religion der Wogulen. (Etnol. Mitteil. aus
Ungarn III). Budapest, 1893.
MURMAN, J.W. Några upplysningar om Pinnarnes fordna vidskepliga bruk
ock trollkonster. (Suomi 1864). Helsingfors.
NEUS, H. Ehstnische Volkslieder 1-3. Reval, 1850-2.
NOVITSKIJ, GR. Kratkoe opisanie o iarodje Ostatskom. (Pamjatniki
drevnej pisjmennosti i iskusstva). S.-Peterburg, 1884.
NURMINSKIJ, S. Otsherki religioznyh vjerovanij tsheremis. (Pravoslavnyj
Sobesednik, 1862. XII). Kazan.
OLAUS MAGNUS GOTHUS. De gentium septentrionalium variis conditionibus
statibusque. Basilae, 1567.
OLEARIUS, A. Ausführliche Beschreibung der kundbaren Reyes nach Muscow
und Persien. Schleswig, 1646.
OSTROVSKIJ, D. Votjaki Kazanskoi gubernij. (Trudy Obshtshestva
Estestvo-ispytatelej pri I. Kazansk. Univ. IV. I.). 1874. Suomeksi:
Kieletär II. 1.
PAASONEN, H. Proben der mordwinischen Voikslitteratur I. 1. (Suom-Ugr.
Seuran aikak. IX). Helsinki, 1891.
PAASONEN, J. Pitämyspuita Mikkelin kihlakunnassa. (Uusi Suometar 1881.
n:oo 117)
-- --. Muinaisjäännöksiä ja -muistoja Mikkelin kihlakunnassa.
(Suom.-Muinaismuisto-Yhd. aikak. X). Helsinki, 1889.
PALLAS, P.S. Reise durch verschiedene Provinzen des Russischen Reichs
1-III. S:t Petersburg. 1771-6.
PATKANOV, S. Tip ostatskago bogatyrja. S.-Peterburg, 1891.
PERVUHIN, N. Eskizy predanij i byta inorodtsev Glazonskago ujezda
I-V. Vatka, 1888-90.
PETERSON, CHR. J. Ckr. Ganander Thomasson's Finnische Mythologie.
(Beiträge zur genauern Kenntniss der ehstnhischen Sprache. XIV).
Peruau. IS22.
POLJAKOV, I.S. Pijsma i otshety o putjeshestvii v dolinu r. Obn.
(Prilozhenie k XXX. tomu Zapisov Imn. Akademij Nauk 2). S.-Peterburg,
1877.
POPOV, K. A. Zyrjane i zyrjanskij kraj. (Izd. I. Obshtsh. Ljub.
Estestv., Antrop. i Etnogr. XIII. 2). Moskva, 1874.
PORKKA, W. Kertomus runokeruu-matkasta, jonka v. 1883 keväällä teki
Inkeriin. (Suomi II. 101). Helsinki 1886.
PORTHAN, H.G. Opera selecta I-V. Helsingfors, 1859-70.
POTANIN, G.N. U votjakov Eshoukokago ujezda. (Izd. Obshtsh. Arh., Ist.
i Etn. pri I. Kazansk. Univ. III). 1884.
QVIGSTAD, J. ja SANDERGH, G. Lappische Sprachproben. (Suomalaio-Ugr.
Seuran aikak. III). Helsinki. 1888.
RABOT, CH. Exploration dans la Russie boréale. (Le Tour du Monde 1892).
Paris.
REGNARD, J. FR. Voyage de Laponie. (Oeurres I). Amsterdam, 1753.
REGULY, A. A' Vogul föld és nép. Pesten, 1864.
ROGOV, N. Materialy dlja opisanija byta Permjakov. (Zhurnal Min.
Vnutr. Del. 1858. XXIX). S.-Peterburg.
RUSSWURM, C. Heilige Bäume. (Inland 1857. n:o 17). Dorpat.
RYTSHKOV, N. Tagebuch. Aus dem Russ. übers. von Cbr. H. Hase.
Riga, 1774.
SALMELAINEN, E. Vähänen kertoelma Muinois-Suomalaisten pyhistä
menoista. (Suomi 1852). Helsingfors.
SBOEV, W. Tshuvashtshi. Moskva, 1865.
SCHEFFER, J. Lapponia. Francofurti, 1673.
SHESTAKOY, W. Glazovskij ujezd. (Vestnik I.R. Georg. Obshtsh. 1859).
S.-Peterburg.
SIMONOVOI, L. Zae. Otsherki iz byta ostjakov. (Po russkoi zemlje 3).
S.-Peterburg, 1888.
SJÖGREN, J.A. Die Syrjänen. (Gesammelte Schriften I. 7). S:t
Petersburg, 1861.
SJÖROS, J. Muinaismuistoja Mynämäen kihlakunnasta. (Suomen
Muinaismuisto-Yhd. aikak. VIII). Helsinki, 1887.
SKOGMAN, D. Kertomus matkoiltani Satakunnassa muisto-juttuja
keräilemässä. (Suomi II. 2). Helsinki, 1864.
SMIRNOV, I.N. Tsheremisy. (Izd. Obshtsh. Arh., ist. i Etn. pri I.
Kazank. Univ. VII). 1889.
-- --. Votjaki. (Sam. VIIL 2). 1890.
-- --. Permjaki. (Sam. IX. 2). 1891.
-- --. Mordva. (Sam. X-XI). 1892-3.
SNELLMAN, A. H. Oulun kihlakunta. (S. Muinaismuisto-Yhd. aikak. IX).
Helsinki, 1887.
-- --. Kekrijuhla ennen ja nyt (Joukahainen X). Helsinki, 1887.
SOMMIER, S. Un' estate in Siberia. Firenze, 1885.
SOROKIX, N. Putjeshestvie k vogylam. (Trudy Obshtshestva
Estestvoispytatelej pri I. Kazansk. Univ. III. 4). 1873.
STRAHLENBERG, PH. J. VON. Das Nord- und Östliche Theil von Europa und
Asia. Stockholm, 1730.
TAPANI. Povjest o Stefani, episkon periskon. (Pamjatniki starinnoj
russkoj literatury IV). S.-Peterburg, 1862.
TORNAEUS, J.J. Beskrifning öfver Tornå och Kemi Lappmarker. Stockholm,
1772.
TROITSKAJA, N. Tsheremisy Arbanskoj volosti. (Izd. Obshtsh. Arh., Ist,
i Etn. pri I. Kazansk. Univ. XI. 1). 1893.
TRYFON. Kts. Dmitriev, A.A. Krititsheskie zametki po istorii permi
velikoj XVI vjeka. (Iz II imn. Trudovy Permskoj Utshenoj Arhimnoj
Kommissij). 1893.
TUDERUS, G. En Kort Berättelse. (Tri Berättelser om Lapparnes
Omvändelse 1). Stockholm. 1773.
VAHL J. Lapperne og den lapske Mission 1-2. Kiöbenhavn, 1866.
WARONEN, M. Suomen kansan muinaisia taikoja I-II. Helsinki, 1891-2.
WERESHTSHAGIN, GR. Votjaki Sospovskago kraja. (Zap. I.R. Georg.
Obshtsh. XIV. 2). S.-Peterburg, 1886.
-- -- Votjaki Sarapuslkago uvada Bjatskoi ryb. (Zap. I.R. Georp.
Obshtsh. XIV. 3). S.-Peterburg, 1889.
WESKE, M. Reisi aruanne 1879. (Eesti Kirjameeste Seltsi aastaraamat
1879). Tartus.
WESTEN, TH. VON. Berättelse om Norrska Lapparnes vidskepelser. (Två
Ber. om Lapparnes Omv. II). Stockholm, 1773.
WICHMANN, Y. Tietoja Votjaakkien Mytologiasta. (Vähäisiä Kirjelmiä
XVII). Helsinki, 1892.
-- --. Wotjakische Spracbproben I. (Suomalais-Ugr. Seuran aikak. XI).
Helsinki, 1893.
WIEDEMANN, F. J. Aus dem inneren und äusseren Leben der Ebsten.
S:t Petersburg, 1876.
WITSEN, N. Noord en Oost Tartarye, Tweede Druk. Nieuwe Utgaaf.
Amsterdam, 1785.
WLISLOCKI, H. VON. Volksglaube ond religiöser Brauch der
Magyaren. (Darstellnngen aus dem Gebiete der nichtchristlichen
Religionsgeschichte VIII). Münster i W., 1893.
ZNAMENSKIJ, P. Gornye Tsheremisy Kazanskago kraja. (Vystnik Evropy
1867. IV). S.-Peterburg.
ZOLOTNITSKIJ, N.I. Kornevoj tshuvashko-ruskij slovarj. Kazan, 1875.
-- --. Nevidimyj mir po shamanskim vozarjenijam tsheremis. (Izvestija i
utshenyja zaniski Imp. Kazanskago Universiteta, 1877. n:o 4).
Viiteselitykset.
[1] Vähäinen kirjallisuuden luettelo löytyy Muinaismuisto-yhdistyksen
aikakauskirjan kuudennessa osassa kansilehdille painettuna.
Toista, osaksi tähän kuuluvaa luetteloa on julkaistu esipuheessa
helppohintaiseen Kalevalaan, jokaisessa painoksessa täydennettynä.
[2] Kreutzwaldin Kalevipoeg, joka ilmestyi oppineen virolaisen seuran
toimituksissa v. 1857-61, on koottu lyhyistä kansanlauluista, joita on
monin paikoin pidennetty, sekä saduista ja tarinoista, joille on
runopuku annettu. Tieteelliselle tutkimukselle se ei ole mikään
luotettava lähde.
[3] Kirjallisuutta luettelevat: E. Winkelmann, Bibliotheca Livoniae
historica 1878 ja W. Reiman kirjoituksessa Kullakaevajad Eesti
üliõplaste seltsi albumissa 1889.
[4] Viimeksi mainitun teoksessa Lapin maasta ja Lappalaisista löytyy
lavea kirjallisuuden luettelo.
[5] Siinä on myös viitattu muihin venäläisiin kirjailijoihin. Lisää: A.
Jashtshenko.
[6] Kirjallisuutta luettelee I.N. Smirnov aikakauskirjassa
Etnografitsheskoe Obozrjenie XI s. 280. Lisää: A.N. Münch.
[7] Luettelee tarkoin kirjallisuuden. Lisää: W. Magnitskij ja N.
Troitskaja.
[8] Siinä löytyy myös kirjallisuuden luettelo. Toisen, myöhäisemmän
tshuvassilaisesta ja ylimalkaan suomalais-tatariiaisesta
kirjallisuudesta on julkaissut W. Th. Müller Dashkovin etnografisen
museon kokoelmain luettelossa.
[9] Luettelee kirjallisuuden. Lisää: W. Kandinskij.
[10] Luettelee kirjallisuuden. Lisää: G.A. Antiev.
[11] Erikois-unkarilaisen mythologian historian on L. Katona 1887-8
lyhyesti esittänyt. Viimeksi kuluneina vuosina on H. von Wuslocki
julkaissut muutamia huomattavia teoksia Unkarin kansan nykyisestä
taikauskosta.
[12] Kirjallisuuden luettelo tavataan W.I. Mezhovin julkaisemassa
Sibirskaja bibliographia II. 1891.
[13] II. 8. 392-3.
[14] L. 8.
[15] Nom. Jómali, gen. Jómala.
[16] L. 17-18.
[17] Toisin: Odinin tai Thorin ja Odinin.
[18] Akiander, s. 128-9.
[19] S. 346-8, 366-7.
[20] III. s. 480.
[21] S. 58-60.
[22] XXI. s. 236.
[23] S. 88-9.
[24] S. 588-9, 617.
[25] S. 14-19-, vrt. 26-33.
[26] S. 344.
[27] S. 36; II. s. 843, vrt. 854.
[28] Tietysti löytyy vielä hyvin säilyneitäkin aituuksia. Kuznetsov
(1886 s. 473) näki myös erikseen aidatun osaston, johon kokoonnuttiin
uhritoimituksen lopulla. Se oli tehty puoliympyrän muotoon etelän
puolelle ja siinä oli istuinsijoja. Missä semmoista ei ole, siellä hän
sanoo loppurukousta toimitettavan aituuksen eteläsivulla.
[29] 1885. s. 460-1.
[30] S. 86. Muist.
[31] 1869. n:o 25.
[32] S. 18-9, 77-85.
[33] Samasta syystä Bessermani (votjakkilaistunut Tatari) kääntyy
rukouksellaan votjakkien _Inmarin_, tatarilaisen _Allahin_ ja
venäläisen _Bogin_ puoleen. "Jos ei toinen jumala anna hyvää
vuodentuloa, niin antaa kai toinen!" (Wichmann, s. 18 Muist).
[34] I. s. 162-4. Hänen käyttämänsä nimitykset ovat kaikki
tshuvassilaisia.
[35] S. 357.
[36] Severnyj Arhiv, 1827, S. 218-220: vrt. Sboev s. 72. "Tavallisesti
ulkopuolella keremet-aituusta, jonkun matkan päässä siitä." Olisiko
siis joskus tehty poikkeus? Pallas (I. s. 89-91) kertoo yhteisestä
kyläkunnan uhrista, jota kerta vuoteensa toimitettiin kermetissä ja
mainitsee siinä taivaan jumalaa, Toria, Kermetiä y.m. avuksi huudetun.
Väkirikkaissa kylissä hän sanoo olleen vielä toisen pienemmän
keremet-aituuksen, jossa yksityiset suvut kävivät uhraamassa. Sboev
(s. 81) kuitenkin väittää Pallasen erehtyneen, sekoittaessaan yhteen
hyvien ja pahojen jumalien palveluksen, ja kieltää jyrkästi, että
edellisille milloinkaan olisi uhrattu aidatussa paikassa. -- Yhtä
ristiriitaiset ovat tiedot siitä, pääsivätkö naiset uhripaikalle.
Müller (s. 362) sen kieltää kokonaan; Pallas (I. s. 88) eroittaa naiset
ainoasti tärkeimmistä uhritilaisuuksista, Fuchs (s. 23) ja Ahlqvist
(MMW. s. 109) yhdestä juhlasta. Sboev (s. 73) sitä vastoin, samoin kuin
Lepehin vakuuttaa, että molemmat sukupuolet ottivat osaa kaikkiin
uhreihin.
[37] IX. s. 236-9; 1873. s. 183-5. Shaitanin eli perkeleen apulaisten
joukossa hän mainitsee myös Soltan-kerämätin (IX. s. 226; 1873,
s. 145).
[38] Zolotnitskij s. 35.
[39] Izvestija po Kazanskoi eparhij 1876. s. 330-2, 1877, s. 678,
682-3; Trudy IV arkeolog, sjezda v Rossij II. s. 68-79.
[40] Kuznetsov, 1879, s. 48; Wichmann, s. 18-9.
[41] Pervuhin, I. s. 67-9.
[42] S. 133-143.
[43] S. 443-4.
[44] L. 17.
[45] L. 25.
[46] S. 100-8, 181, 184.
[47] S. 14-15; vrt. 29. Käsikirjoituksen mukaan täydennetty.
[48] S. 48-50. Painovirheitä ovat: lista ja brolti _luotte_-sanan
asemesta; niinkuin myös rucce, joka käsikirjoituksessa on arra!
[49] 1878. s. 375.
[50] L. XXIV. 5 ja XXIII. 9.
[51] S. 109.
[52] S. 30-1.
[53] I. 2.
[54] Russwurm, 1857, p. 270.
[55] I. 152-5.
[56] I. 2, s. 80.
[57] EAG, s. 2-8, 9-10, 69.
[58] S. W-X 4
[59] S. 413.
[60] S. 34-40: vrt. Hurtin kok. II. 42, s. 414-5.
[61] Hurtin kok. II. 25, s. 22; II. 17, s. 127.
[62] II. 3. s. 47-8.
[63] 1885. s. 54-5.
[64] II. 39, s. 214.
[65] S.H. Porthan, Descr. paroeciae Cuopio, praes. J. Bilmark, 1775,
s. 8.
[66] A. Neoviusen kokoelmista.
[67] P.A. Gadd, Observationes Physico-Oeconomicae 1747, s. 1-2.
[68] Kaikki Neoviusen kokoelmista.
[69] A.A. Scarin, Disp. de sancto Henrico altera 1742, s. 8.
[70] M. Hallenius, Disp. praes. H. Hassel, de Borea Fennica 1732,
s. 55.
[71] H.A. Reinholmin kok. 68, s. 77.
[72] J.A. Lindström, Suomi 1860. s. 178-180.
[73] Borenius, s. 248; Genetz, I. 102 ja 97; Forsström, 1886. s. 603.
[74] XI. s. 86-8, 106-7.
[75] S. 130-1, 137-8.
[76] P.N. Mathesius, Disp. Geographica de Ostrobotnia, Ups. 1734;
ruotsiksi Suomi-kirjassa 1843. s, 259, 149, 133.
[77] S. 89.
[78] Reinholm, kok. 68, s. 65 ja 268. K.A. Koveron (1868) ja
G. Molinin (1861) kertomusten mukaan.
[79] S. 142.
[80] Kok. 68, s. 97. Jälkimmäinen tieto on vanhalta ukolta alisesta
Sääksmäen tuomiokunnasta.
[81] 1881. n:o 117; X, s. 136, 162. Kangasniemellä Puulasalmen Itätalon
maalla kuuluu olevan metsässä uhrikivi, jossa on yhdeksän reikää.
Kuhunkin niistä pannaan eri lajia vuoden tuotteista (s. 146).
[82] Käsik. s. 300, 304.
[83] Käsik.
[84] XI. s. 106.
[85] X. s. 145-6, 161.
[86] XI. s. 108-9.
[87] Kok. 69, s. 64.
[88] Suomen Kuvalehti 1874. s. 92.
[89] Sanomia Turusta 1861. n:o 18.
[90] Suometar 1865, n:o 102.
[91] S. 93-7.
[92] S. 138-9.
[93] Kok. 69, s. 62. Soutumatkasta yleensä.
[94] X. s. 136-7.
[95] Suullisen ilmoituksen mukaan.
[96] Käsikirj.
[97] Borgå Tidning 1842. n:o 8.
[98] 1878. n:o 155. Myös vainajalle tien viereen tehdyssä karsikossa
hän sanoo jätetyn kaksi oksaa metsään päin, jos oli ollut naimisissa,
mutta yhden tielle päin, jos oli naimaton. Samalla tavoin mainitsee
Hornborg oksitun niitä kuusia, joita hautajaisissa oli pystytetty
kahden puolen asuinhuoneen ovea. Niitäkin oli nimitetty karsikoiksi.
[99] Kok. 69, s. 62-5.
[100] S. 124.