● =Paperi.= Egyptiläisten käyttämä papyrus oli haurasta ja helposti
särkyvää, myöhemmin keksitty pergamentti sangen kallista. Mutta
keskiajan lopussa alettiin Euroopassa käyttää liinalumpuista
valmistettua _paperia_, jonka käytäntöön otto suuresti halvensi kirjojen
valmistamista. Paperin valmistamisen taito oli Kiinasta käsin
arabialaisten välityksellä levinnyt Eurooppaan.
[Illustration:
_Kuva 260._ Juhana Gutenberg.
]
● =Kirjapainon keksiminen.= Keskiajan lopulla tehdyistä keksinnöistä oli
_kirjapainon_ keksiminen tärkein.
15:nnen vuosisadan alussa oli ruvettu valmistamaan pelikortteja ja
pyhimysten kuvia leikkaamalla puulaatalle kohokuvia, jotka jäljennettiin
paperille painamalla. Pian liitettiin pyhimysten kuviin myös selityksiä,
jolloin kirjaimetkin leikattiin puuhun. Lopuksi leikattiin puulaatalle
pelkästään kirjaimia ja siten ruvettiin entisten käsinkirjoitettujen
kirjojen rinnalla valmistamaan kirjoja myös painamalla niitä
puulaatoilla.
[Illustration:
_Kuva 261._ Kirjapaino.
]
Tämä oli kumminkin hankalaa, jokainen kirjansivu kun oli puulaatalle
leikattava. Silloin _Juhana Gutenberg_ teki 15:nnen vuosisadan
puolivälissä yksinkertaisen, mutta tärkeän keksinnön. Puulaattojen
sijasta hän rupesi käyttämään metallista valmistettuja _irtonaisia
kirjasimia_. Ne voitiin asetella eli _latoa_ rivi riviltä ja sivu
sivulta tarpeen mukaiseen järjestykseen. Kun sitten tarpeellinen määrä
sivuja oli valmiina, _painettiin_ ne paperille niin monena kappaleena
kuin oli tarpeen. Sen jälkeen saatiin latous _purkaa_, ja kirjasimet
voitiin latoa uuteen järjestykseen. Kirjan valmistaminen kävi silloin
paljoa nopeammin, kirjat tulivat entistä huokeammiksi, niitä voitiin
valmistaa suurissa määrin, ja ne levisivät paljoa laajemmalle kuin
ennen. Siten kirjapainon keksiminen vaikutti edistävästi henkiseen
sivistykseen.
□ =Juhana Gutenberg.= Kirjapainotaidon maineikas keksijä oli
saksalainen, syntyisin Mainzin kaupungista. Hän harjoitti nuoruudessaan
taideteollisuutta, valmisti peilejä ja hioi timantteja sekä suoritti
erilaisia metallitöitä. Keksittyään irtokirjasimet hän alkoi tehdä
kokeita kirjain valmistamisessa. Kokeet kuluttivat hänen vähäiset
varansa, joten hänen oli pakko etsiä henkilö, joka kiinnittäisi varoja
uuteen yritykseen. Muuan varakas mainzilainen kultaseppä _Fust_, jolle
Gutenberg kertoi keksinnöstään, rupesi hänen liikekumppanikseen antaen
tarvittavat varat. Voitto jaettaisiin tasan. Työmiesten, jotka otettiin
kirjapainoon, täytyi vannoa, etteivät kenellekään ilmaisisi uutta
menettelytapaa. Ensimmäinen huomattava kirja, joka Gutenbergin painossa
valmistettiin, oli latinankielinen Raamattu (v. 1455).
Mutta Fust oli omanvoitonpyyteinen mies. Saatuaan kylläksi tietoa
keksinnöstä hän vaati yhtäkkiä Gutenbergiltä rahojansa takaisin. Kun
Gutenberg ei voinut niitä suorittaa, tuomittiin hänet luovuttamaan
kirjapaino Fustille. Mutta jonkin ajan kuluttua syttyi Mainzissa suuri
tulipalo, jossa kirjapaino paloi. Suuri keksijä kuoli köyhänä.
Kirjapainon työmiehet hajaantuivat nyt ympäri Saksan ja perustivat uusia
kirjapainoja. Saksasta Gutenbergin hyödyllinen keksintö levisi nopeasti
muihinkin maihin. Vuoden 1500 vaiheilla oli kirjapainoja jo kaikkialla
Euroopassa. Meidän maahamme perustettiin ensimmäinen kirjapaino
kuitenkin vasta v. 1642.
Uudet aatteet pääsivät nyt nopeammin leviämään, ja kansanvalistus rupesi
kohoamaan.
● =Ruuti.= Jo ennen kirjapainotaidon keksimistä ruvettiin käyttämään
_ruutia_ ampuma-aseissa. Sekä kiinalaiset että bysanttilaiset ja
arabialaiset tunsivat ruudintapaisia räjähtäviä aineita. Olipa niitä
ristiretkien aikana käytetty taisteluissakin. Länsi-Euroopassa tavataan
_tykkejä_ ensi kerran, kuten aikaisemmin on mainittu, Crécyn taistelussa
(1346). Ne olivat aluksi kömpelötekoisia ja tavattoman raskaita, joten
niitä oli vaikea kuljettaa. Vähän myöhemmin ruvettiin myös valmistamaan
_pyssyjä_, joista kuula pantiin liikkeelle ruudin avulla. Pyssytkin
olivat ensi aikoina niin raskaita, että niillä ammuttiin erityisen
haarukan nojassa.
Vähitellen uudet ampuma-aseet paranivat ja tulivat yleisesti käytäntöön.
Silloin tapahtui muutos sodankäynnissä. Ritariratsujoukot ja varustetut
linnat menettivät suuresti merkitystänsä; ne eivät pystyneet pitämään
puoliaan uusia »tuliaseita» vastaan. Tykki- ja jalkaväki, jota
hallitsijat valtion varoilla palkkasivat, tuli nyt sodassa
ratkaisevaksi. Mutta samalla kun aatelin sotilaallinen arvo aleni,
heikontui sen valtiollinenkin mahti.
● =Kompassi.= Kompassin keksijää ei tunneta. Tiedetään vain että
kiinalaiset käyttivät kompassia, aluksi maamatkoilla, sitten myös
merimatkoilla, pitkiä ajanjaksoja, ennen kuin se Länsi-Euroopassa
opittiin tuntemaan. Länsi-Euroopan kansat tutustuivat siihen 13:nnella
vuosisadalla. Kompassi teki mahdolliseksi aavoilla ulapoilla
purjehtimisen sekä suuret löytömatkat.