● =Ensi löydöt.= Jo 14:nnellä vuosisadalla _italialaiset_, jotka olivat
sen ajan etevimpiä merimiehiä, purjehtivat Välimereltä Atlantin merelle,
jatkaen matkaa aina _Kanarian_ saarille, _Madeira_an ja _Azoreille_
saakka, jotka nyt tulivat tunnetuiksi. Se kiihotti löytöretki-intoa. Yhä
hartaammaksi kasvoi halu löytää meritie rikkaaseen Intiaan, josta niin
monta kallisarvoista tavaraa oli saatavana, mutta joiden kuljetus Aasian
halki oli kovin hankalaa.
□ =Marco Polo.= Jo 13:nnen vuosisadan lopulla oli venezialainen
kauppias _Marco Pōlo_ tehnyt matkan maitse Aasian itäosiin, käyden
Kiinassa, Tibetissä ja Intiassa. Hän oli 17 vuotta mongolilaisen
suurkaanin palveluksessa ja oppi hyvästi tuntemaan Kiinan silloiset
olot. Kotiin palattuaan hän julkaisi matkakertomuksen »Maailman
ihmeet», jossa hän ihastuneena kuvailee idän oloja. Siellä oli suuria
ja vauraita kaupunkeja, kultaa ja silkkiä runsaasti, maantiet
oivallisia ja paperiraha kaupan välineenä. Kaupungeissa oli
katuvalaistus, ja järjestystä valvoivat poliisit, jotka samalla
toimivat palosammutuskuntana. — Polon kertomusta luettiin ahkerasti,
ja se lisäsi intoa löytää meritie noihin »ihmeiden maihin».
[Illustration: LÖYTÖRETKIEN KARTTA]
● =Meritie Intiaan.= 15:nnellä vuosisadalla _portugalilaiset_ alkoivat
innokkaasti etsiä meritietä Intiaan purjehtimalla Afrikan ympäri.
Prinssi _Henrik Merenkulkija_ lähetti retkikunnan toisensa jälkeen
purjehtimaan pitkin Afrikan länsirannikkoa. Madeira ja Azorit löydettiin
uudelleen. Vuosisadan puolivälissä saavuttiin Guinean lahteen, ja
rannikolta tuotiin kotiin kultahiekkaa ja neekeriorjia. Se luulo, että
täällä tukahduttavan kuumuuden ja kammottavien merihirviöiden takia
olisi mahdoton purjehtia, oli osoittautunut vääräksi.
V. 1486 _Bartholomeus Diaz_ [-ē´os diä´š] saapui Afrikan eteläkärkeen,
jolle annettiin »Hyvän toivon niemen» nimi, koska nyt oli olemassa hyviä
takeita Intiaan purjehtimisesta. 12 vuotta myöhemmin, v. 1498,
onnistuikin _Vasco da Gama_n [gā´ma] purjehtia mainitun niemen ohitse ja
saapua onnellisesti Etu-Intian läntiselle rannikolle, _Kalikut_in
kaupunkiin. Tämän jälkeen toinen portugalilainen laivasto toisensa
perästä lähti Intiaan, ja tuottava kauppa tämän etäisen, mutta rikkaan
maan kanssa joutui suureksi osaksi portugalilaisten haltuun.
● =Amerikan löytö.= Kuutta vuotta ennen Intian meritien löytöä tehtiin
seurauksiltaan vieläkin merkillisempi löytömatka, joka johti
eurooppalaiset aivan tuntemattomaan uuteen maanosaan. V. 1492
_Kristoffer Columbus_ löysi _Amerikan_.
□ Columbus syntyi Genovassa. Isä oli varaton villankehrääjä. Poika sai
ainakin jonkin verran koulukasvatusta, mutta jo neljäntoista vuoden
ikäisenä hän lähti merimatkoille, joilla hän nuoruutensa kulutti.
Matkoilla hän kulki Englannissa ja luultavasti Islannissa asti. Viimein
hän lähti Portugaliin, samoin kuin monet italialaiset purjehtijat ennen
häntä, etsimään onneaan tämän meriliikettään laajentavan nuoren
valtakunnan palveluksessa. Siellä hänessä rupesi kypsymään se ajatus,
että _Intiaan saattoi päästä purjehtimalla suoraan länteen_.
Tähän aikaan näet jo tiedettiin, että maa on _pallonmuotoinen_. Lisäksi
luultiin, että maapallo oli verraten _pieni_. Siksi Columbuskin arveli,
että matka Euroopasta Intiaan ei olisi varsin pitkä. Se käsitys oli mm.
ajan ehkä etevimmällä maantieteen tuntijalla, firenzeläisellä lääkärillä
_Toscanelli_lla [-ne´lli], joka piirsi Atlantin meren kartan ja
kirjeessä Portugalin hallitukselle ehdotti läntistä merimatkaa Intiaan.
[Illustration:
_Kuva 262._ Kristoffer Columbus.
]
Niinpä Columbus esitti aikeensa Portugalin kuninkaalle. Mutta hänen
ehdotuksensa hylättiin. Silloin hän lähti Espanjaan, jossa teki saman
ehdotuksen Isabellalle. Kuningatar halusi kuulla varta vasten asetetun
valiokunnan lausunnon asiasta. Se oli suorastaan masentava, ja Columbus
joutui naurunalaiseksi. Innokas purjehtija päätti silloin lähteä
Ranskaan, saadakseen sieltä avustusta aikeelleen. Mutta nyt Isabella oli
vakuuttunut yrityksen suuresta merkityksestä, ja kun muut epäröivät,
niin hän lupasi antaa pantiksi omat jalokivensä, ellei muutoin varoja
saataisi. Columbus kutsuttiin matkaltaan takaisin ja hänen kanssaan
tehtiin sopimus löytöretkestä.
Elokuun 3 päivänä 1492 Columbuksen pieni laivasto nosti ankkurinsa ja
lasketti meren ulapalle. Ilma oli lauhkea ja suopea. Purjehdittiin
Kanarian saarten sivuitse ja saavuttiin pasaatituulten piiriin laivain
kiitäessä herkeämättä länttä kohti. Kun näin oli purjehdittu
viikkokausia, merimiehet kävivät levottomiksi: tällä tuulellahan ei
päästäisi takaisin milloinkaan. Toiset pelkäsivät jouduttavan
kiirastulivuorelle ja Jumalan rankaisevan julkeita purjehtijoita.
Merilintuparvia lenteli silloin tällöin laivojen ympärillä, mutta ne
katosivat jälleen, ja joka ilta aurinko laski ihanana ehyen vedenrajan
taakse läntiselle taivaanrannalle. Ei merkkiäkään maasta.
Rauhoittaakseen laivaväkeä Columbus ilmoitti kuljetun matkan joka päivä
lyhyemmäksi kuin miksi oli sen laskenut. Hän osoitti järkähtämätöntä
luottamusta ja vakuutti, että Jumalan avulla pian saavuttaisiin Intiaan.
Lokakuun alussa nähtiin ensimmäiset todelliset merkit maan
läheisyydestä. Raskaasti lentäviä lintuja matkasi lounatta kohti. Eräänä
päivänä nähtiin vihantaa kaislaa ajelehtivan meressä. Eräästä toisesta
laivasta tuotiin laudanpätkä sekä keppi, jossa oli ihmiskäden tekemiä
leikkauksia. Laivoissa vallitsi nyt mitä suurin ilo. Illalla riippaluoti
tavoitti pohjan. Ja kun Columbus tähysteli tarkasti eteenpäin, hän
huomasi säännöttömästi liikkuvan valon taivaanrannalla. Muuan merimies
huusi riemuissaan: »Maata, maata!» Kun kuu sitten nousi, ranta näkyi
selvästi. Oli lokakuun 12 päivä. Columbus oli saapunut Amerikan
saaristoon.
● Kolmatta kuukautta kestäneen purjehduksen jälkeen Columbus oli päässyt
Bahama-saaristoon _Guanahani_n saarelle, jolle suuri purjehtija
riemuissaan antoi nimen _San Salvador_ [sansalvadō´r], »Pyhä Vapahtaja».
Hän luuli tulleensa Intian edustalla oleville saarille, ja siinä uskossa
hän kuolikin. Siksi saaria vieläkin sanotaan Länsi-Intian saariksi ja
Amerikan alkuasukkaita intiaaneiksi. Matkaa jatkettiin vielä eteenpäin
ja löydettiin _Cuba_ ja _Haiti_. Seuraavan vuoden alussa saavuttiin
takaisin. Columbus sai kunnioittavan vastaanoton. Tämän jälkeen hän teki
vielä kolme matkaa Amerikkaan, saapuen eräällä matkallaan Etelä-Amerikan
manterellekin. Mutta iloa hänellä ei enää ollut löydöistään. Löytämiensä
maiden varakuninkaana hänen piti huolehtia niiden hallinnosta. Se oli
kumminkin vaikeata, espanjalaiset kun koettivat nopeasti koota
määrättömiä rikkauksia ja sortivat alkuasukkaita. Columbus ei olisi sitä
sallinut. Syntyi levottomuuksia, ja Espanjasta lähetettiin henkilö
asioita tutkimaan. Hän vangitutti Columbuksen ja lähetti hänet kahleissa
Espanjaan. Suuri löytömatkailija pääsi kyllä kohta vapaaksi, mutta
entiseen asemaansa hän ei enää kohonnut. Masentuneena ja yksinäisenä
Columbus kuoli v. 1506.
Seuraavina vuosikymmeninä jatkettiin löytömatkoja Amerikkaan. Niinpä
portugalilaiset saapuivat Brasiliaan ja valtasivat sen. V. 1522
suoritettiin loppuun ensimmäinen maan ympäri purjehdus. Silloin kävi
täysin selville, että maa on pallonmuotoinen ja että Columbus oli
löytänyt uuden maanosan.
[Illustration:
_Kuva 263._ Columbuksen laivat.
]