● =Kauppa ja teollisuus.= Arabialaiset olivat vanhastaan innokkaita
_kaupan_ harjoittajia. Mekan etevimmät suvut pitivät kauppa-ammattia
arvossa, ja Muhammed itse kuului kauppiasten säätyyn. Karavaanit, joissa
oli lukuisasti kameleja, »autiomaan laivoja», kuljettivat tavaroita
autiomaiden halki seudusta seutuun.
Arabialaisen maailmanvallan muodostuttua kauppa suuresti vilkastui.
Arabialaiset kauppiaat välittivät tavaraliikettä Intiasta ja Kiinasta
saakka Välimeren maihin, Venäjälle ja Pohjois-Eurooppaan asti.
Kulkeutuipa arabialaisia tavaroita Venäjän jokia myöten Suomeen saakka.
Egyptin Aleksandria oli Välimeren kaupan keskus, ja _Bagdā´d_issa
yhtyivät monet vilkkaat karavaanitiet.
[Illustration:
_Kuva 178._ Arabialainen kypärä 12:nnelta vuosisadalta.
]
□ Bagdad kohosi suurimpaan loistoonsa vuoden 900 vaiheilla. Siellä oli
komeita palatseja ja suihkulähteitä, 100,000 puutarhaa, 10,000
moskeijaa, 600 kanavaa ja 100 Tigriin yli johtavaa siltaa. Joen rannalla
oli lukemattomia pienempiä ja suurempia laivoja, joilla oli meritse
tuotu Idän tavaroita. Kussakin kaupunginosassa oli oma katettu
kauppakatunsa eli basaarinsa myymälöineen ja tavarasuojuksineen, mutta
rikkaimmat olivat Tigriin rannalla. On laskettu Bagdadissa olleen 1200
myymälää. Niissä oli kaupan kaikenlaisia itämaiden teollisuuden
tuotteita, aseita, hienoja kulta- ja hopeakaluja, nahkatavaroita,
kankaita ja mattoja.
● Kaupan ohella kukoisti _teollisuus_. Siinä arabialaiset oppivat paljon
persialaisilta. Kuuluisia olivat hienot damasti-, musliini- ja silkki
_kankaat_ sekä komeat _matot_, joiden taiteikkaat kuviot ja loistavat
värit hivelivät silmää. _Koristuksia_ käytettiin ja valmistettiin
runsaasti. Erään kalifin puolisolla sanotaan olleen juhlatiloissa niin
viljalti koristuksia puvussaan, ettei jaksanut seistä ilman nojaa.
Kultasepän ja jalokiventahkoojan taito oli korkealle kehittynyt. Mutta
myös raudasta valmistettiin erittäin kelvollisia ja aistikkaita
esineitä, varsinkin _aseita_. _Paperin_ valmistuksen arabialaiset
oppivat kiinalaisilta.
[Illustration:
_Kuva 179._ Bagdadin basaarielämää.
]
● =Maanviljelys.= Tultuaan Niilin sekä Tigriin ja Eufratin
joki-laaksoihin, jossa maanviljelystä vanhastaan menestyksellä
harjoitettiin, arabialaiset kehittyivät eteviksi ja innokkaiksi
maanviljelijöiksi. He oppivat keinotekoisen kastelumenetelmän, jota
sitten ilahduttavalla menestyksellä käyttivät myöskin Espanjassa. Vielä
meidän päivinämme käytetään Valenciassa niitä kastelulaitoksia, joita
maurilaiset, Espanjan muhamettilaiset, sinne rakensivat. He alkoivat
viljellä _riisiä_ Egyptissä, josta riisinviljelys sitten levisi
Lombardiaan ja Espanjaan. _Sokeriruo´on_ viljelyksen, jonka he oppivat
Intiasta, he toivat Sisiliaan. _Kahvin_, _puuvillan_ ja _hedelmäin_
viljelys oli hyvällä kannalla, ja _kukkien_ hoito oli heidän
mielityötään. Arabialaiset käyttivät itse runsaasti suitsutus- ja
hajuaineita, mutta kauppasivat niitä muillekin kansoille.
=Tieteet.= Varallisuuden lisääntyessä kohosi henkinenkin elämä
rikkaaseen kukoistukseen. Tieteistä arabialaiset harjoittivat etenkin
matematiikkaa, luonnontieteitä ja filosofiaa.
_Matematiikan_ tutkimuksen alalta on mainittava algebra, mutta ennen
kaikkea on arabialaisten ansiota nykyisen numerojärjestelmämme
siirtäminen Intiasta Eurooppaan. Vähitellen se työnsi syrjään vanhan
hankalan roomalaisen numerojärjestelmän.
_Luonnontieteistä_ viljeltiin ensinnäkin a) _tähtitiedettä_.
Arabialaiset astronomit harjoittivat myös tähdistä ennustamista eli
_astrologiaa_, joka sitten levisi Eurooppaankin. Arabialaisilla
tutkijoilla oli tähtitorneja, joista kaukoputkella tarkastettiin
taivasta. Osasivatpa tähtitieteilijät valmistaa koneita, joiden avulla
merenkulkijat laskivat taivaankappalten asennosta, millä leveys- ja
pituusasteella he olivat. Myös b) _fysiikan_ alalla he tekivät
keksintöjä. He käyttivät tavallisia kelloja ajan mittaamiseksi.
Kiinalaisilta he oppivat tuntemaan kompassin. He harrastivat myös c)
_kemiaa_ eli oikeammin _alkemiaa_ (kullan-valmistamista). He koettivat
näet keksiä ns. »viisaitten kiveä», jonka avulla voisi epäjaloista
metalleista valmistaa kultaa ja hopeaa ja jolla ikuinen nuoruus
saavutettaisiin. Korkealle kehittyi d) _lääketiede_. Siihen aikaan, kun
lääkäritoimi Euroopan kristityissä maissa oli parranajajain ja
kylvettäjäin käsissä, oli arabialaisilla ammattitaitoisia lääkäreitä eri
tauteja varten sekä monin paikoin oivallisia sairashuoneita.
Huomatuimmat lääkärit olivat usein myös etevimpiä _filosofeja_.
Tutkittiin ja selitettiin etenkin kreikkalaisen Aristoteleen teoksia.
Arabialaisten rinnalla heidän keskuudessaan asuvat juutalaiset olivat
taitavia tiedemiehiä, varsinkin lääkäreitä ja filosofeja.
Tieteiden harjoittamista varten perustettiin _yliopistoja_.
Arabialaisilla oli myös suuria _kirjastoja_. Niinpä mainitaan Córdoban
kirjastossa olleen n. 600 000 kirjanidettä. _Luku_- ja _kirjoitustaito_
olivat maurilaisten keskuudessa yleiseen tunnettuja.
● =Runous.= Arabialaisen eepillisen runouden tuotteista on mainittava
satukokoelma »Tuhat yksi yötä». Nämä sadut, jotka osoittavat etevää
kertojakykyä sekä rikasta mielikuvitusta, on käännetty monille
sivistyskielille. Arabialaiset sepittivät niin ikään kauniita
tunnelmarunoja. Draamallinen runous oli sen sijaan heille vieras.
[Illustration:
_Kuva 180. _Alhambrasta.
]
● =Kuvaamataiteet.= Koraani kielsi ihmisruumiin kuvaamisen, jonka vuoksi
kuvanveisto- ja maalaustaide jäivät kehittymättömälle kannalle. Sitä
korkeammalle kohosi _rakennustaide_. Arabialaisten _palatsit ja
moskeijat_ osoittavat kehittynyttä rakennustaitoa ja taiteellista
aistia. Arabialaiseen rakennustaiteeseen on tuntuvasti vaikuttanut
bysanttilainen tyyli. Sen tunnusmerkkejä ovat moskeijojen yhteydessä
kohoavat kapeat _minareetit_, bysanttilainen kupukatto, sirot pylväät,
hevosenkengän muotoiset kaariholvit sekä värikkäät kasvimuotoja ja
kirjainmerkkejä kaavailevat koristeet, _arabeskit_. Valtaisimpia
rakennustaiteen tuotteita on Córdoban moskeija, mutta ihanuudesta
kuuluisammaksi on tullut Alhambran [ala´mbra] palatsi Granadassa
lukemattomine saleineen, leijonapihoineen ynnä ruusu- ja
myrttipensaineen.