● =Jatkuva retkeläisvirta.= Lähes 200 vuotta ensimmäisestä
risti-retkestä lukien kulki Euroopasta alinomainen ristiretkeläisten
virta Palestiinaan ja sieltä takaisin. Enimmäkseen kuljettiin meritse
Pohjois-Italian kaupungeista, jotka retkistä suuresti hyötyivät.
[Illustration:
_Kuva 176._ Venezialaisia laivoja toivioretkeläisiä kuljettamassa.
]
□ Venezian, Genovan ja Pisan laivurit ansaitsivat hyvät rahat
retkeläisten kuljetuksella. Eräästä säilyneestä sopimuksesta saamme
tietää, että matka meren yli Syyrian rannikolle maksoi lääniylimykselle
valtavan summan, jolloin hänellä oli laivalla hyttipaikka. Aseenkantaja,
joka matkusti kannella, maksoi n. kolmannen osan, tavallinen retkeläinen
vielä vähemmän. Satamakaupungissa retkeläiset usein saivat odottaa
viikkomääriä, ennen kuin tuli lähtöpäivä. Majapaikoissa ja kapakoissa
elämä silloin oli vilkasta ja meluisaa. Merimatka kesti tavallisesti
kuukauden. Mutta vastatuulet ja myrskyt usein hidastuttivat laivan
kulkua. Mieluimmin matkustettiin niin likellä rantoja, ettei maa
häipynyt näkyvistä. Myrskyn raivotessa papit rukoilivat ja panivat
toimeen kulkueita Jumalan lepyttämiseksi.
● =Neljäs ristiretki.= Toisinaan oli retkeläisten lukumäärä tavallista
suurempi ja järjestys retkellä lujempi. Siksi puhutaan useista eri
ristiretkistä. Seurauksiltaan erittäin huomattava oli _neljäs
ristiretki_ (1202–1204).
Kristityt olivat menettäneet Jerusalemin. He olivat turhaan yrittäneet
valloittaa sitä takaisin. Paavi Innocentius III saarnautti silloin uutta
ristiretkeä. Joukko ranskalaisia ritareita noudattikin paavin
kehoitusta. He kokoontuivat Veneziaan purjehtiakseen sieltä »pyhälle
maalle». Mutta venezialaisetpa ohjasivatkin laivat Konstantinopoliin,
jossa ristiretkeläisten piti auttaa muuatta prinssiä taistelussa
setäänsä vastaan, joka oli riistänyt valtikan hänen isältään. Karkotetun
keisarin he asettivatkin jälleen valtaistuimelle, mutta kun eivät
saaneet luvattua maksua, he valloittivat Konstantinopolin, ryöstivät
kaupunkia ja ottivat koko valtakunnan haltuunsa. Itä-Rooman
eurooppalaisista maista muodostettiin _Latinalainen keisarikunta_, jossa
läänityslaitos saatettiin voimaan, mutta venezialaiset ottivat haltuunsa
saaret ja rannikot. Puolen vuosisadan kuluttua Itä-Rooman keisarikunta
palautui kuitenkin pääasiassa entiselleen.
Tämänkin jälkeen tehtiin vielä useita ristiretkiä Palestiinaan. Mutta ne
olivat jotenkin tuloksettomia. »Pyhä maa» joutui vähitellen uudestaan
islaminuskoisten haltuun. V. 1270 kristityt menettivät viimeisenkin
varustuksensa siellä.
[Illustration:
_Kuva 177._ Kristuksen sotureita. Osa van Eyck-veljesten
maalaamaa alttarikaappia.
(Vrt. kuv. 223!)
]
● =Ristiretkiä Eurooppaan.= Samaan aikaan kuin Lännen kristityt
taistelivat Palestiinassa, käytiin »pyhää sotaa» Espanjan
muhamettilaisia vastaan, jotka työnnettiin yhä kauemmas etelään. Mutta
käytiinpä myös ristisotaa Euroopan pakanallisia kansoja vastaan. Niinpä
_ruotsalaiset_ tekivät 12:nnella ja 13:nnella vuosisadalla kolme
ristiretkeä Suomeen, minkä johdosta tämä maa joutui Ruotsin yhteyteen.
13:nnen vuosisadan alussa perustettu _kalpaveljesten_ hengellinen
ritarikunta levitti miekalla valtaansa ja kristinuskoa Liivinmaan,
Vironmaan ja Kuurinmaan asujainten keskuuteen. _Saksalainen_ ritarikunta
taas käännytti Itämeren etelärannalla asuvat pakanalliset preussilaiset.
● =Euroopan olot muuttuvat.= Vaikka Palestiina uudestaan joutui
vääräuskoisten haltuun, ristiretket eivät kuitenkaan jääneet vaille
seurauksia. Ne vaikuttivat uudistavasti Euroopan kansojen elämään, niin
taloudellisiin kuin henkisiinkin oloihin.
Varmaan voidaan laskea miljooniin niiden ihmisten lukumäärä, jotka noina
vuosisatoina lähtivät toivioretkelle tai ristiretkelle Palestiinaan. He
oppivat matkallaan tuntemaan uusia maita ja uusia kansoja, mikä oli
omansa vaikuttamaan heihin herättävästi. Sekä Konstantinopolissa että
Vähän-Aasian, Syyrian ja Egyptin kaupungeissa he tutustuivat
sivistykseen, joka oli Länsi-Euroopan kansain silloista sivistystä
tuntuvasti korkeammalla. Sekä retkien aikana että niiden jälkeen
rauhallinen liikeyhteys idän ja lännen välillä vilkastui. Kaikki tämä
sai aikaan, että niin kauppa ja teollisuus kuin tieteet ja taiteet
alkoivat Euroopassa mitä kauneimmin versoa ja kukoistaa.
=V. Ristiretkien ajan sivistysolot.=