KAROLINKISEN VALTAKUNNAN HAJOAMINEN.

● =Ludvig Hurskas (814–840).= Kaarle Suuri oli muodostanut laajan

valtakunnan ja luonut siihen sisäisen rauhan ja järjestyksen

alamaistensa turvallisuuden ja hyvinvoinnin pohjaksi. Pysyväiseksi hän

ei kumminkaan saanut luomaansa valtiojärjestystä, sillä kohta hänen

kuoltuaan hajanaisuus ja turvattomuus pääsivät vallalle länsimaissa.

Tuon laajan valtakunnan jatkuva koossapitäminen ei ollutkaan helppo

tehtävä. Siihenhän kuului monta kansaa, joilla oli eri kieli sekä

erilaiset tavat ja laitokset. Kukin kansa tahtoi saada oman kuninkaan,

jokainen prinssi oman valtakunnan, ja suuret maanomistajat ja ylhäiset

virkamiehet, haluttomina tottelemaan ketään, pyrkivät itsenäisiksi.

[Illustration:

_Kuva 163._ Ludvig Hurskas.

]

Kaarle Suuren kuoltua hänen ainoa elossa oleva poikansa _Ludvig_ peri

valtakunnan. Hän oli hyväntahtoinen, hurskas ja tavoiltaan puhdas, jonka

takia hän on saanutkin historiassa nimen _Hurskas_. Mutta hän oli

samalla tarmoton ja heikko. Paavi laski keisarinkruunun hänen päähänsä

niin kuin aiemmin hänen isänsä päähän, selittäen samalla sen _lahjaksi_,

jonka kirkko antoi hallitsijalle saamiensa vapauksien ja oikeuksien

hyvitykseksi.

Poikainsa kanssa Ludvig oli alituiseen riidassa. Kahdesti he erottivat

hänet valtaistuimeltakin, mutta paavin ja piispain avulla hänen onnistui

saada valtansa takaisin.

● =Verdunin sovinto v. 843.= Isän kuoltua veljekset riitaantuivat

keskenään. Nuoremmat veljet, _Kaarle Kaljupää_ ja _Ludvig Saksalainen_,

vaativat valtakuntaa jaettavaksi, mutta vanhin veli, _Lothar_, koetti

pakottaa molempia toisia tunnustamaan hänet yliherrakseen. Seurauksena

oli sota, jossa nuoremmat veljet voittivat. Sen päätyttyä tehtiin v. 843

_Verdunin_ [verdö̃´] _sovinto_. Valtakunta jaettiin kolmeen osaan.

Lothar sai Italian sekä kapean maakaistaleen Reinin länsipuolelta,

Kaarle siitä länteen olevat maat eli Länsi-Frankin, Ludvig taas Reinin

itäpuolella olevat maat eli Itä-Frankin. Länsi-Frankista muodostui

sitten _Ranska_, jossa kelttiläiset, roomalaiset ja germaanit

vuosisatain vieriessä sulautuivat ranskan kieltä puhuvaksi Ranskan

kansaksi. Itä-Frankista muodostui _Saksa_, jossa asui puhdasta

germaanista väestöä. Sen puhumaa kieltä sanotaan saksan kieleksi.

Lotharin valtakunta hajaantui pian vielä kolmeen osaan: _Italiaan_,

jossa entinen latinan kieli kehittyi italian kieleksi, _Lothringeniin_

ja _Burgundiin_. Nämäkin jakautuivat vielä useihin pikku valtioihin.

Keskikoulun Yleinen Historia. 1. Vanha ja Keskiaika Oppi- ja Lukukirja Keski- ja Tyttökouluille Sekä Seminaareille · 第 69 / 111 题