● =Itä-Rooma eli Kreikan keisarikunta.= Syrjässä suurten germaanisten
kansainvaellusten valtaväylältä Itä-Rooma säilyi eheänä Länsi-Rooman
kukistuessa ja pysyi voimassa vielä lähes tuhat vuotta, aina keskiajan
lopulle. Itä-Rooman keisarikuntaa sanotaan usein myös _Kreikan_
keisarikunnaksi; ja se nimi sille hyvin soveltuukin, koska kreikan kieli
oli siellä vallitsevana: sillä kielellä toimitettiin jumalanpalvelus,
sillä kirjoitettiin kirjat ja sitä virkamiehetkin käyttivät. Mutta tätä
valtakuntaa on sanottu myös _bysanttilaiseksi_, koska sen pääkaupunki
Konstantinopoli oli perustettu entisen kreikkalaisen siirtokunnan
Byzantionin paikalle.
[Illustration:
_Kuva 145._ Kilpa-ajot sirkuksessa.
]
Itä-Rooman keisarikunnan turvissa säilyi myöhemmillekin sukupolville
kreikkalais-roomalainen sivistys: vanhat lait, tieteet, runous ja
kuvaamataide. Siellä kukoistivat myös teollisuus ja kauppa.
Konstantinopoli välitti yhteyttä idän ja lännen välillä, ollen samalla
Euroopan etuvartiona Aasiaa vastaan; Kiinasta asti tuotiin sinne
karavaaniteitse Aasian halki tavaroita, varsinkin silkkiä. Silkkiä
ruvettiin viljelemään kotimaassakin, kun kaksi munkkia oli tuonut
ontoissa sauvoissaan silk-kiäisperhosen munia Konstantinopoliin. Mutta
kansa eli köyhyydessä ja tietämättömyydessä. Sitä rasittivat raskaat
verot sekä maalla että kaupungeissa, ja virkamiehet tekivät usein
vääryyttä, olivat mielivaltaisia ja puolueellisia.
[Illustration:
_Kuva 146._ Bysanttilaisia sotilaita.
]
Keisarin valta oli rajaton, ja jokaisen, joka lähestyi häntä, oli
itämaisen tavan mukaan osoitettava alamaista nöyryyttään heittäytymällä
hänen jalkoihinsa. Kansaa hän tapasi _sirkusleikeissä_, joita
Konstantinopolinkin keisarit yhä toimeenpanivat.
[Illustration:
_Kuva 147._ Justinianus seurueineen. Mosaiikkikuva Ravennassa.
]
● =Justinianus.= Kansainvaellusten aikana hallitsi Itä-Roomassa kuuluisa
keisari _Justīniā´nus_ (527–565). Hän oli talonpojan poika Traakiasta,
mutta kohosi kyvykkäänä nuorukaisena enonsa hovissa suureen arvoon ja
vihdoin tämän kuoltua keisariksi. Puolisoksensa hän otti kyproslaisen
villipetojen vartijan tyttären _Theodō´ran_, joka oli yhtä kuuluisa
älystään kuin kauneudestaan ja usein neuvoillaan vaikutti ratkaisevasti
hallitusasioihin. Justinianus tahtoi palauttaa Rooman valtakunnan
entiselleen yhdistämällä germaanien valloittamat läntiset maat omaan
valtakuntaansa. Hän lähetti oivalliset sotajoukkonsa taistelemaan
_Pohjois-Afrikkaan_ vandaaleja vastaan. Heidät voitettiin helposti ja
maa yhdistettiin Itä-Roomaan. Pitkällisten sotien jälkeen valloitettiin
_Italia_ itägooteilta. Mutta Justinianuksen kuoltua nämä maat
menetettiin jälleen: suurin osa Italiaa langobardeille ja Afrikka
arabialaisille.
[Illustration:
_Kuva 148._ Sofian kirkko nykyisellään.
]
Tärkein Justinianuksen hallitustoimista oli suuren _lakikokoelman_
toimittaminen. Se on latinankielinen ja tunnetaan nimellä _Corpus jūris
cīvī´lis_. Siihen sisältyvät asianmukaisesti järjestettyinä tärkeimmät
Rooman vanhoista laeista, jotka siihen saakka olivat olleet hajallaan ja
vaikeasti käytettävinä, sekä myös lainoppineiden selityksiä ja
Justinianuksen antamia asetuksia. Lisäksi se käsittää lainopin
oppikirjan. Justinianuksen lakikokoelma on vielä nytkin useimmissa
Euroopan maissa lainsäädännön pohjana.
Toinen muistomerkki, joka on säilyttänyt Justinianuksen nimen kautta
aikojen, on _Sofian kirkko_ Konstantinopolissa. Se on _bysanttilaisen_
rakennustaiteen kuuluisin tuote.
□ Bysanttilaisen rakennustaiteen huomattavimmat tunnusmerkit ovat ristin
muotoinen pohjakaava ja korkealle kohoava pyöreä kupukatto eli _kupoli_,
joka lepää holvikaarien varassa. Sofian kirkossa kupoli kaareutui 56
metriä lattian yläpuolelle. Tämä kirkko ei ole ulkopuolelta erikoisen
huomattava, mutta sisältä se on harvinaisen upea. Valo virtaa kirkkoon
korkealla olevista tiheään asetetuista ikkunoista. Seinät olivat
päällystetyt erivärisillä hohtavilla marmorilaatoilla, ja kultapohjalta
loistivat _mosaiikkikuvat_, jotka esittivät pyhimyksiä ja enkeleitä ja
jotka olivat taidokkaasti laaditut pienistä erivärisistä osasista.
Kultaa, hopeata ja kalliita kiviä oli käytetty runsaasti, yksin alttarin
koristamista varten 40,000 naulaa. Sofian kirkon komeus oli maankuulu,
ja Justinianuksen kerrotaan sen valmistuttua huudahtaneen: »Olen
voittanut sinutkin, Salomo!» — Bysanttilaisen rakennustaiteen vaikutus
oli tuntuva Euroopassakin, varsinkin muutamissa Italian kaupungeissa ja
Venäjällä. Pyhän Markuksen kirkko Veneziassa on siitä parhaana
todistuksena.